Homeongelman selvittäminen
Homeongelman selvittäminen on vaiheittain etenevä prosessi, jossa tutkitaan sekä ihmisiä että rakennusta. Tutkimus on usein parasta aloittaa ihmisistä, sillä oireiden laadusta voidaan yleensä päätellä, onko kysymys homeongelmasta vai jostain muusta ärsykkeestä.
Kosteus- ja homevauriotutkimus
Jos oireet viittaavat homeongelmiin, on rakennukselle syytä tehdä kosteus- ja homevauriotutkimus. Tähän sisältyy aistinvarainen tutkimus, jolla näkyvät tai pintakosteuden tunnistimilla löydettävissä olevat vauriot selviävät. Jatkotutkimukset perustuvat pääasiassa rakenteista tehtävään riskianalyysiin ja sen pohjalta tehtäviin rakennusosakohtaisiin kuntotutkimuksiin. Myös ilmanvaihtojärjestelmä ja sen vaikutus homeiden liikkumiseen sisäilmassa on syytä tutkia.
Rakenteiden riskianalyysi
Rakenteiden riskianalyysissä tutkija tutustuu rakennuksen teknisiin ratkaisuihin ja etsii niistä nk. riskirakenteet eli ne kohdat, jotka oletettavimmin sisältävät kosteusteknisiä ongelmia. Usein näistä riskirakenteista tehdään kosteusmittauksia, otetaan laboratoriossa analysoitavia materiaalinäytteitä, selvitetään ilmavuotoreitit, tehdään lämpökuvauksia jne.
Tutkimuksesta tehdään raportti, jossa kuvataan seikkaperäisesti rakennuksessa oleva homevaurio. Raportista selviää homevaurion aiheuttaja sekä korjaustapaehdotus, joka tulee toimimaan korjaussuunnittelun pohjana.
Sisäilman mikrobimittaukset
Sisäilmasta tehtäviä mikrobimittauksia tehdään yleensä silloin, kun ei olla varmoja onko rakennuksessa homeongelma. Nämä mittaukset ovat kuitenkin hyvin epävarmoja, eikä niiden tuloksia saisi tulkita kuin toiseen suuntaan: jos näytteessä on mikrobeja yli sallittujen viitearvojen, on rakennuksessa yleensä homeongelma. Useimmiten homeongelmat eivät kuitenkaan näy sisäilmanäytteissä.