Asbestia käytettiin etenkin 1960–70 luvun vaihteessa paljon esim. putkien lämmöneristysmassoissa, seinä- ja kattolevyissä, lattialaatoissa ja tasoitteissa. Suomalaisissa rakennusmateriaaleissa sitä ei nykyään enää käytetä.

Terveyshaitat 

Asbestista irtoava asbestipöly kulkeutuu hengitettäessä keuhkoihin. Sen on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää ja keuhkopussin sairauksia.

Normaalissa käytössä hyväkuntoiset asbestimateriaalit eivät aiheuta vaaraa terveydelle. Sen sijaan rikkoutuneet materiaalit saattavat levittää asbestipölyä sisäilmaan. Myös asbestia sisältäviä materiaaleja käsiteltäessä, esim. rakenteiden korjaustöiden yhteydessä, ilmaan leviää pölyä ja muita asbestikuituja, jolloin niiden hengittäminen aiheuttaa terveysvaaran.

Ongelmanratkaisuja 

Kun tehdään esim. rakenteiden korjaustöitä, korjattava alue tulee eristää ja alipaineistaa korjaustöiden ajaksi ja siivota huolellisesti korjaustöiden valmistuttua. Asbestia sisältävien rakennusosien purkutöitä saavat suorittaa ainoastaan asbestin käsittelyyn pätevyyden hankkineet yritykset.

Ennen purku- tai korjaustöitä on aina selvitettävä tarkkaan mahdollinen asbestin sijainti ja määrä rakenteissa. Rakennusmateriaaleissa käytetyn asbestin tunnistaminen on hyvä antaa asbestikartoituksia tekevän ammattilaisen tehtäväksi. Myös kiinteistön riskittömän ylläpidon ja huollon kannalta on perusteltua suorittaa asbestikartoitus, vaikka rakennuksen korjaussuunnitelmat eivät olisikaan ajankohtaisia. Asukkaiden tulee aina olla tietoisia rakennusmateriaaleissa käytetystä asbestista ja siihen liittyvistä toimintaohjeista.

Asumisterveysohjeen (STM 2003:1) mukaan sisäilman asbestin kuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua/cm³. Asbestikuituja ei myöskään saa olla pinnoille laskeutuneessa pölyssä.