Lämpöongelmat

Ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Toiset viihtyvät paremmin viileässä ja toiset lämpimässä huoneilmassa. Lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneen lämpötilan lisäksi ilmankosteus, vaatetus, toiminnan laatu, lämpösäteily ja ilman virtausnopeus.

Haitat

Tarpeettoman lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Talviaikaan liian lämmin huoneilma voi lisätä hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta.

Ilmanvaihdosta johtuva viileän korvausilman liikkuminen lämpimässä huoneessa tuntuu helposti vetoisalta. Liian alhainen huone- tai lattialämpötila voi olla asumisviihtyvyys- ja terveyshaitta. Varsinkin lapset, jotka leikkivät pääasiassa lattianrajassa, kärsivät kylmistä lattioista. Kylmyys hidastaa pesutilojen kuivumista, joka saattaa johtaa homevaurioiden kehittymiseen.

Ongelmanratkaisuja

Suurissa rakennuksissa kuten esimerkiksi kerrostaloissa lämpöongelmien syynä on usein lämmitysjärjestelmän perussäädön puuttuminen/tekemättä jättäminen. Mikäli alimman kerroksen huoneistot ovat liian kuumia ja ylimmän kerroksen huoneistossa ei lämpö riitä, on lämmitysjärjestelmä syytä säätää uudelleen. Lämmitysjärjestelmän säätöjä tekevät LVI-alan yritykset.

Laajat matalalta alkavat ikkunapinnat aiheuttavat kylmäsäteilyä, joka koetaan vetona. Vetoa voidaan vähentää asettamalla lämmityslaite ikkunan eteen, joka lämmittää ikkunan sisäpintaa ja vähentää kylmäsäteilyä.

Asumisterveysohje (STM 2003:1) suosittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen lämpötilaksi 21 °C. Lattian pintalämpötila ei saisi alittaa 18 °C ja suositeltava arvo on 20 °C. Yli 26 °C huoneilman lämpötilaa pidetään terveyshaittana.