Astma ja liikunta

Liikunta osana omahoitoa

Fyysinen harjoittelu ja kohtuullisesti kuormittava liikunta on hyväksi kaikille hengityssairauksia sairastaville. Liikuntaa suositellaan vähintään kolme kertaa viikossa. Liikunnan tulisi hengästyttää ja hikoiluttaa.

Kuntoliikunnan tavoitteena on fyysisen suorituskyvyn parantaminen ja hyvän yleiskunnon saavuttaminen. Niistä on hyötyä kaikille ihmisille, mutta etenkin hengityssairaat hyötyvät liikunnasta.

Liikunnan hyötyjä astmaatikoille

  • fyysinen harjoittelu lisää rasituksen sietoa
  • tyypilliset astmaoireet kuten hengityksen vinkuna ja yskä vähenevät
  • liikunta lisää keuhkotuuletusta ja tehostaa liman poistumista hengitysteistä, ja samalla se toimii myös hengitysharjoituksena ja vahvistaa hengityslihaksia
  • säännöllinen liikunta voi vähentää astmalääkkeiden kulutusta ja sairauspoissaoloja töistä tai koulusta
  • astmakohtausten määrä vähenee, mikä näkyy myös vähentyneenä terveyspalveluiden käytön tarpeena
  • liikunta myös nopeuttaa hengitystieinfektioista toipumista ja arkielämässä selviytyminen helpottuu astmaoireiden vähentyessä.

Millainen liikunta sopii astmaatikolle?

Periaatteessa astmaatikko voi harrastaa mitä tahansa itselleen mieluista kuntoilulajia. Ainoastaan äärioloissa tapahtuvat lajit kuten sukellus, laskuvarjohyppy ja vuorikiipeily eivät ole suositeltavia. Liikuntaa harrastavan astmaatikon on hyvä tuntea sairautensa ja oireensa sekä lääkitä itseään tarpeen mukaan.

Astmaatikon perusliikunnaksi sopivat kaikki kestävyysliikuntamuodot. Hyviä peruskuntoa ylläpitäviä lajeja ovat esimerkiksi uinti, kävely, sauvakävely,  pyöräily, hölkkä ja hiihto. Perusliikuntalajiksi kannattaa valita sellainen kestävyyslaji, jota voi harrastaa päivittäin helposti ja vaivattomasti.

Kunnon kohottamisessa ja ylläpitämisessä on hyvä muistaa, että liikunnan on oltava riittävän rasittavaa. Lisäksi on liikuttava riittävän usein eli vähintään kolme kertaa viikossa, jotta siitä olisi kunnon kehittämisen tai hengityselinten toiminnan kannalta hyötyä.  

Peruskuntolajin lisäksi liikuntaharrastukseen olisi hyvä ottaa mukaan myös voimistelua. Se tuo liikkuvuutta rintakehään ja parantaa ryhtiä. Myös voimaharjoittelu ja lihaskunnon ylläpitäminen sekä kehittäminen on tärkeää.

Liikuntaharrastuksen aloittamista suunnittelevan astmaatikon kannattaa käydä juttelemassa oman lääkärinsä kanssa lääkityksen säätelystä ja sopivasta annostelusta sekä liikuntalajin rasittavuudesta.

Suosi sisäliikuntaa siitepöly- ja pakkaskausina

Pahimman siitepölykauden aikana astmaatikon kannattaa välttää kuormittavaa ulkoliikuntaa, sillä siitepölyt voivat pahentaa astmaoireita. Samoin kovimpien pakkasten aikana astmaatikon kannattaa ulkoilulun sijaan suunnata sisäliikuntapaikoille. 

Liikkuvan astmaatikon kannattaa pitää aina mukanaan kohtauslääkettä hengenahdistuskohtausten varalta. Usein myös suositellaan, että noin vartti ennen suurempaa liikuntarasitusta otetaan keuhkoputkia avaavaa lääkettä.