Astma

Astman oireita ovat esimerkiksi yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astman hoidon perustana on räätälöity lääkehoito, liikunta ja terveellinen elinympäristö.

Onnistunut astman omahoito perustuu lääkärin antamiin kirjallisiin ohjeisiin. Keskeistä on, että sairastunut osaa käyttää lääkkeitään oikein. Liikunta on tärkeä osa astman hoitoa, sillä se lievittää sairauden oireita ja parantaa rasituksen sietokykyä. Kun sairauden hoito on kunnossa, pystyy astmaa sairastava elämään lähes oireetonta elämää.

Mikä on astma?

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehdustilassa ja keuhkoputket supistelevat. Astmaa sairastava saa helposti hengitysoireita, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille kuten pölyille, kylmälle ilmalle, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille.

Astman taustalla

Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä. Se voi puhjeta missä iässä tahansa. Sen taustalla voi olla perinnöllinen taipumus. Allerginen nuha ja muut ylähengitystiesairaudet lisäävät riskiä sairastua astmaan. Jos allergista nuhaa hoidetaan hyvin, riski sairastua astmaan pienenee huomattavasti. Astman puhkeamiseen liittyy usein ympäristön ärsykkeet tai pitkittynyt hengitystietulehdus, mutta aina astmalle ei löydy syytä.  

Astman riskitekijät:

  • Allergiat ja atopia  
  • Perinnöllinen alttius / astman esiintyminen vanhemmilla ja sisaruksilla 
  • Allerginen nuha 
  • Muut ylähengitystiesairaudet 
  • Tupakointi ja passiivinen tupakointi 
  • Ylipaino

Sisätilojen home- ja kosteusvaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, mutta syysuhteet ovat vielä epäselviä. Tupakointi suurentaa riskin sairastua astmaan yli kaksinkertaiseksi. Myös tupakansavulle altistuminen suurentaa riskiä.  

Astmaa sairastavalla voi esiintyä myös refluksitautia (GERD), jossa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Se aiheuttaa närästystä, rintalastan takaista polttavaa tuntemusta ja mahan sisällön takaisinvirtausta suuhun (käänteisvirtausta). Refluksitautia on astmaa sairastavilla enemmän kuin muilla, mutta ilmeisesti se ei aiheuta astmaa. Refluksitauti voi kuitenkin aiheuttaa yskää, joka usein tulkitaan astmasta johtuvaksi.

Astma oireilee monin tavoin

Astman tavallisia oireita ovat limakalvotulehduksen aiheuttamat yskä ja limannousu sekä keuhkoputkien supistumisesta johtuvat hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astmaoireet ovat vaihtelevia ja ne voivat pahentua sekä äkillisesti että pikku hiljaa. Oireet esiintyvät usein öisin ja aamuisin.

Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toiminta on suurimman osan ajasta normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa astmassa oireilu ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osin palautumatonta.

Jotkut henkilöt oireilevat vain rasituksessa. Heidän astmaansa kutsutaan usein virheellisesti rasitusastmaksi. Tosiasiassa heilläkin on astma, jonka oireet pitkäaikainen ja tehokas rasitus laukaisee. Tällaisen rasituksen aiheuttamia tyypillisiä oireita - eli limaneritystä, yskää ja hengitysteiden vinkumista - kutsutaan rasitusoireiksi.

Astman oireita ovat: 

  • Pitkittynyt yskä 
  • Lisääntynyt limaneritys 
  • Hengenahdistus 
  • Uloshengityksen ajoittainen vinkuna tai pihinä  
  • Oireita usein öisin ja aamuisin 
  • Oireilua yksilöllisesti pahentavat  
    • hengitysteiden virusinfektiot 
    • rasitus 
    • kylmä ilma 
    • allergeenit 

Astma on yleisin keuhkosairaus

Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa. Sitä sairastaa arviolta noin 10 prosenttia väestöstä. Heistä noin 243 000 saa Kelan erityiskorvattavia lääkkeitä. Astma on myös lasten tavallisin pitkäaikaissairaus. Alle 15-vuotiaita lapsiastmaatikkoja arvioidaan olevan noin 7-9 prosenttia.