Keuhkoahtaumatauti (COPD)

Keuhkoahtaumatauti on yleensä tupakointiin liittyvä, hitaasti etenevä keuhkosairaus.

Keuhkoahtaumataudille (COPD, Chronic Obstructive Pulmonary Disease) on ominaista pienten hengitysteiden pysyvä ahtauma, keuhkokudoksen tuhoutuminen ja hidastunut uloshengitys. Vaikka ahtauma on pääosin korjaantumaton, sairastunut voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi sairauden kulkuun, ennusteeseen ja omaan toimintakykyynsä. 

Jatkuva altistuminen tupakansavulle aiheuttaa kroonisen tulehduksen keuhkoputkien limakalvoille ja keuhkokudokseen. Tulehdus aiheuttaa vähitellen pysyvän keuhkoputkien ahtautumisen ja keuhkolaajentuman. Ilman virtaus keuhkoissa heikkenee, jolloin keuhkoihin jää liikaa ilmaa ja se salpautuu keuhkoihin, vaikka uloshengitys olisi voimakaskin. Tämä on pääsyynä keuhkoahtaumaa sairastavan kokemaan hengenahdistukseen.

Mikä on keuhkoahtaumatauti?

Keuhkoahtaumatauti tunnistetaan usein liian myöhään

Sairauden alkuvaiheessa oireita ei ole tai ne ovat vähäisiä. Yskän ja limaisuuden vakavuutta ei ymmärretä, vaan niitä pidetään tupakointiin liittyvänä riesana. Sairauden edetessä hengitystiet vinkuvat ja henkeä ahdistaa, ensin ylämäessä tai portaita noustessa. Lopulta pienikin ponnistelu lisää oireita. Sairastunut alkaa huomaamattaan vältellä tilanteita, joissa oireita tulee. Sairaus ehtii edetä pitkälle, koska sairastunut ei tunnista oireiden vakavuutta eikä hakeudu tutkimuksiin ajoissa. Keuhkoahtaumatauti on vaikea, jos hengenahdistusta koetaan myös levossa. 

Keuhkoahtaumataudin oireet heikentävät sairastuneen toiminta- ja työkykyä. Vaikka muutoksia keuhkoissa ei voida parantaa, oireita voidaan helpottaa. Kokonaisvaltainen hoito parantaa sairastuneen elämänlaatua ja eliniän odotetta merkittävästi.

Keuhkoahtaumataudin oireet ja ominaisuudet

  • Hengenahdistus tai suorituskyvyn aleneminen rasituksessa, esimerkiksi portaita noustessa, sairauden edetessä myös levossa
  • Pitkäkestoinen yskä, etenkin aamuisin
  • Limannousu, etenkin aamuisin
  • Hengityksen vinkuna
  • Taipumus hengitystieinfektioihin
  • Toistuvat pahenemisvaiheet, joiden aikana oireet lisääntyvät
  • Sairauden edettäessä veren alentunut happikyllästeisyys ja taipumus hiilidioksidin kerääntymiseen
  • Mahdollisesti laihtuminen ja kuihtuminen
  • Liitännäissairaudet

Suurin yksittäinen aiheuttaja on tupakointi

Keuhkoahtaumatautia sairastaa arvioiden mukaan on noin 5–10 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä. Luku voi olla kaksinkertainen, jos mukaan lasketaan myös keuhkoahtaumataudin ensimmäisiä oireita eli kroonista keuhkoputkentulehdusta sairastavat. 

Ylivoimaisesti suurin yksittäinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja on tupakointi. Arvioiden mukaan puolet tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin jossakin vaiheessa. Mitä enemmän ihminen polttaa ja mitä kauemmin hän on tupakoinut, sitä suurempi riski hänellä on sairastua. Tätä riskiä voidaan kuvata askivuosissa. Jo 10 askivuotta aiheuttaa selviä riskejä terveydelle.

Keuhkoahtaumatautia on pidetty miesten sairautena, mutta naisten tupakoinnin yleistymisen myötä myös naiset sairastuvat keuhkoahtaumatautiin. 

Työperäinen keuhkoahtaumatauti

Tupakansavun lisäksi altistuminen työympäristön pölyille, käryille ja ilmansaasteille lisää jonkin verran sairastumisriskiä. Arvioiden mukaan noin 15 prosenttia keuhkoahtaumataudeista johtuu työperäisistä syistä. Työssään pölyille, kaasuille ja huuruille altistuvalla on moninkertainen riski sairastua keuhkoahtaumatautiin, erityisesti, jos tupakoi. Pölyisessä työssä työskentelevälle tehdään lain perusteella keuhkojen toimintakoe eli spirometriatutkimus 1–3 vuoden välein.

Nuorella iällä ilmenevän keuhkoahtaumataudin aiheuttaja voi olla harvinainen alfa1 -antitrypsiininpuutos, joka on perinnöllinen aineenvaihduntasairaus.