Sää- ja ilmastoriskit -ohjelma

Ilmaston lämpenemisen haitalliset vaikutukset hengitysterveyteen tuntuvat erityisesti ikääntyneillä ihmisillä ja pitkäaikaissairailla. Hengitysliitto esittää 10 ratkaisua, miten sää- ja ilmastoriskeihin voi varautua ennalta.

Sitä on nyt ilmassa – Hengitysliiton ohjelma sää- ja ilmastoriskeihin varautumiseen sekä niiden vähentämiseen (20192022) tarjoaa ratkaisuja, joita jokainen voi tehdä omassa elämässään ja ehdotuksia päättäjille, miten kaavoituksen ja suunnittelun keinoin ongelmia voi ennaltaehkäistä. Luontosuhteen vaaliminen eli yhteyden säilyttäminen luontoon on tärkeää niin terveille kuin hengityssairaille.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomi on edelleen puhdas maa, jossa ilmansaasteita on vähän. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, sillä ilmakehä ei tunne kansallisia rajoja:

  • Ilmansaasteet ja laajojen maastopalojen tuottamat pienhiukkaset heikentävät ilmanlaatua meilläkin.
  • Yhä sateisemmaksi käyvä sää tuo mukanaan rakennusten kosteusongelmia.
  • Entistä kovemmat helteet ja pienhiukkaset tekevät hengittämisestä vaikeampaa erityisesti pitkäaikaissairailla, lapsilla ja iäkkäillä.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttavat muutokset vaikuttavat useilla eri tavoilla elinympäristöömme ja terveyteemme.

Ohjelman 1. osa vastaa kysymykseen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten hengitysterveyteen? 

Ohjelman 2. osa vastaa kysymykseen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennettuun ympäristöön?

Hengitysliitto vaatii, että Suomessa aletaan noudattaa Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusta pienhiukkaspäästöistä, 10 μg/m³ vuodessa.
EU:ssa ja Suomessa PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa. Astmaan sairastumisen ja kuolleisuuden riski nousee tasaisesti pienhiukkaspitoisuuksien noustessa.

Kun toimimme ajoissa, meillä on aikaa sopeutua muutokseen ja suojella tulevia sukupolvia.

Tutustu Hengitysliiton ohjelmaan.

Organisation for Respiratory Health in social media