Kielet

Kuivaa ja kosteaa – asunnon sisäilman kosteuspitoisuus

11. joulukuu 2018 - 8:12 -- Verkkotoimitus
Kosteusmittari

Iho kutisee, silmiä kirvelee, limakalvot kuivuvat ja hengitysteitä ärsyttää. Ollaan tultu Suomessa vuodenaikaan, jossa ulkoilma ja siten myös sisäilma, alkavat kuivua.

Mikä on sopiva sisäilman kosteus? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään ja miltä kantilta asiaa katsotaan. Yleisesti sopivana huoneilman suhteellisena kosteutena voidaan pitää lämmityskaudella arvoa 30−45 %. Tällöin ilma ei ole vielä liian kuivaa ihmisen kannalta, eikä toisaalta niin kosteaa, että homeiden ja muiden mikrobien kasvu lähtisi käyntiin. Huoneilman kosteuteen vaikuttavat ulkoilman kosteus sekä asunnossa harjoitettu toiminta kuten pyykinkuivatus, suihkussa käynti ja ruuanlaitto. Tätä sisätiloissa syntyvää kosteutta kutsutaan kosteuslisäksi ja se tulee aina huomioida, kun sisäilman kosteutta arvioidaan. Kosteuslisään vaikuttavat kosteuden tuoton ohella ilmanvaihdon tehokkuus ja asunnon tilavuus. Kesällä sisäilman kosteustaso asunnoissa yleensä mukailee ulkoilman kosteutta ja on yleensä selvästi korkeampi kuin talvella.

Mitä tarkoittaa käsite suhteellinen kosteus? Suhteellinen kosteus (RH %) ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä määrästä, joka kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä ennen kuin se tiivistyy vedeksi. Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta kuin kylmään ilmaan. Sen takia ilman suhteellinen kosteus laskee, kun se siirtyy ulkoa kylmästä sisälle lämpimään.

Asumisterveysasetus ei anna selkeitä raja-arvoja sisäilman kosteudelle. Asumisterveysasetuksen mukaan huoneilman kosteus ei saa nousta pitkäkestoisesti niin suureksi, että se aiheuttaa rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskin. Mikrobikasvun riskiin vaikuttavat huoneilman suhteellisen kosteuden lisäksi mm. lämpötila ja mikrobeille kelpaavan ravinnon määrä. Asumisterveysasetuksessa ei ole myöskään säädetty ilmankosteuden vähimmäisarvoa. 

Mitä voi tehdä, jos sisäilma asunnossa tuntuu liian kuivalta? Mikäli sisäilman lämpötila on korkea, kannattaa sitä laskea parilla asteella, jolloin saadaan helpotusta ilman kuivuuteen. Myös normaalin asumisen mm. pyykin kuivattamisen tuottamaa kosteutta voidaan hyödyntää. Joskus sisäilmaa voidaan lämmityskaudella kostuttaa erillisen ilmakostuttimen avulla. Kostutusta käytettäessä pitää sisäilman kosteutta seurata säännöllisesti kosteusmittarin avulla ja kostutus lopettaa, kun sisäilman suhteellinen kosteus ylittää 40 prosentin rajan. Liiallinen kosteus voi tiivistyä kylmiin pintoihin ja kylmiin ulkoseinien rakenteisiin sekä pahimmillaan aiheuttaa kosteusvaurion.

Mikäli asunnon sisäilma on jatkuvasti liian kosteaa, tulee ilmanvaihtoa parantaa. Merkkinä liian kosteasta sisäilmasta on esim. kosteuden tiivistyminen ikkunan sisäpinnalle. Ilmanvaihdon tehostus ja tuuletus erityisesti suurten kosteustuottojen aikana ja niiden jälkeen poistavat liiallista kosteutta sisäilmasta. Kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa pitää päällä ja ylimääräinen vesi poistaa suihkun jälkeen pinnoilta esim. lastalla sekä välttää suurien pyykkimäärien kuivausta sisätiloissa. 

Asu oikein -projektissa tarkastelimme neljän seuranta-asunnon makuuhuoneen sisäilman kosteutta. Vertasimme sisäilman kosteuspitoisuuksia lämmityskaudella maaliskuussa ja lämmityskauden ulkopuolella elokuussa. Tarkastelussa on selvästi nähtävissä, että sisäilma on kuivaa talvella. Kaikissa asunnoissa suhteellinen kosteus laski maaliskuun tarkastelujaksolla alimmillaan noin 15 prosenttiin, kun se elokuussa on alimmillaankin yli 30 prosentin. Korkeimmillaan suhteellinen kosteus ylitti reilusti 50 prosenttia kaikissa asunnoissa elokuun tarkastelujaksolla, kun se korkeimmillaan maaliskuussa jäi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta alle 35 prosentin. Täältä pääset katsomaan kosteuskäyrät.

Mittaustulokset tukevat asukkaiden kokemuksia asunnon kosteusolosuhteista. Tässä kahden osallistujan mietteitä:

"Talviaikana kovilla pakkasilla sisäilma on kuivaa. Tarvetta ilman kostutukseen ei kuitenkaan ole ollut, kun normaali käytössä tulee kosteutta sisäilmaan esim. pyykin kuivauksesta. Kuiva sisäilma ei aiheuta oireita. Kesällä ilma on kosteampaa, mutta se ei haittaa eikä liiallista kosteutta sisäilmassa ole havaittu. Ilmanvaihdon tehostus on hetkittäin käytössä esim. saunomisen yhteydessä ja takkakytkin käytössä, kun sytytetään takka."

"Sisäilma huoneistossani on kuiva melko tasaisesti kaikkialla. Ilman kosteudet laskevat heti, kun ilmat viilenee. Kesällä kosteudet olivat 40-50 % mutta kun syksy tuli ja lämmityskausi alkoi, niin kosteudet putosivat. Olen harkinnut kostuttajan hankkimista. Sisäilma on niin kuivaa, että limakalvot kuivuvat, nenä menee aivan tukkoon erityisesti yöllä. Nenätippoja joutuu käyttämään jatkuvasti näin lämmityskaudella. Sauna helpottaa, kun saa hengitettyä höyryä. Saunottua tulee aika usein. Kuivaamme pikkupyykin osin kuivurissa ja isommat kuivaushuoneessa, joskus pieniä määriä kylpyhuoneessa. Ruuanlaitossa laitamme ilmanvaihdon maksimille."

Katso kaikki seurantaprojektin blogi-kirjoitukset

Asuoikein

Bloggaaja

Kirsi Säkkinen

Kirsi Säkkinen

Sisäilma-asiantuntija

Hengitysliitto ry

Toimin Hengitysliitossa sisäilma-asiantuntijana. Vastaan sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimessa muun muassa homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyviin kysymyksiin.  Peruskoulutukseni on FM, pääaineena kemia. Suoritan parhaillaan Rakennusterveysasiantuntija-koulutusta.

Lisää bloggauksia aiheesta

#Asuoikein

Kirsi Säkkinen Hengitysliitto ry
6.06.2018 #Asuoikein
Kirsi Säkkinen Hengitysliitto ry
24.08.2018 #Asuoikein
Kirsi Säkkinen Hengitysliitto ry
10.10.2018 #Asuoikein