Kielet

Sisäilman lämpötilalla on merkitystä

24. elokuu 2018 - 13:59 -- Verkkotoimitus
Sisäilman lämpötila

Kuluneen kesän aikana jokaisen huulilla on varmaan jossakin vaiheessa olleet sanat: Huh hellettä! Pitkä hellejakso on sekä ihastuttanut että vihastuttanut: osa ihmisistä nauttii lämmöstä, ja osa kokee olonsa tukalaksi, etenkin jos kuumuutta ei pääse pakoon edes sisätiloihin siirtymällä. Sekä liian korkea, että liian matala sisäilman lämpötila haittaa asumisviihtyvyyttä, ja voi aiheuttaa jopa terveyshaittoja.

Seurantaprojektimme puitteissa otimme erityisen tarkastelun kohteeksi makuuhuoneen lämpökäyrän. Täältä pääset tarkastelemaan, miten käyrissä näkyy lämpötilojen vaihtelut maalis-huhtikuussa ja heinäkuussa. 
 
Ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Sopiva huonelämpötila on noin 20−22 °C. Monet nukkuvat mielellään vähän viileämmässä lämpötilassa, joten miellyttävä makuuhuoneen lämpötila on vielä vähän tätä alhaisempi. Makuuhuoneen lämpötilalla on vaikutusta unen laatuun. Kehon lämpötilan tulisi olla laskusuunnassa nukkumaan mentäessä, koska sillä on merkitystä nukahtamiseen. Alimmillaan kehon lämpötila on aamuyön tunteina. Kesähelteillä kehon lämpötila ei laske samalla tavoin, mikä aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja huonontaa myös unen laatua. 
 
Terveydensuojelulain asumisterveysasetuksen mukaan asuintilojen huoneilman lämpötila ei saa lämmityskauden ulkopuolella kohota yli 32 asteen. Lämmityskaudella lämpötila saa enimmillään olla 26 °C. Asunnon huonelämpötilan tulee olla vähintään olla 18 °C. 
Sisätiloissa lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneilman lämpötila, ilmankosteus, vaatetus, toiminnan laatu, lämpösäteily ja ilman virtausnopeus. Liian lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta, kuivalta ja lisää rakennusmateriaalien päästöjä. Korkea sisäilman lämpötila voi mm. lisätä väsymystä, aiheuttaa erilaisia ihon ja limakalvojen oireita sekä hengitystieoireita. Liian matala huoneilman lämpötila voi aiheuttaa mm. vedon tunnetta ja lihas- ja nivelkipuja. 

Mikäli asukas ei lämmityspatterien termostattien säädöllä pysty riittävästi vaikuttamaan asunnon lämpötilaan, voidaan huoneilman lämpötiloja säätää sopiviksi lämmitysjärjestelmän perussäädöillä lämmityskauden aikana. 

Jos lämpötilan säätö ei onnistu lämmitysjärjestelmän säädöillä lämmityskauden ulkopuolella, hyvät neuvot ovat tarpeen: Liian korkeaa sisäilmanlämpötilaa voidaan alentaa erillisillä jäähdytyslaitteilla ja ilmalämpöpumpuilla. Ikkunoidenkaihtimet kannattaa pitää alhaalla ja ikkunat sekä ovet pitää suljettuina päivällä kuumimpaan aikaan. Tarvittaessa voi tuulettaa tiloja varjon puolelta sekä ilta-aikaan, kun ulkoilman lämpötila on alhaisempi kuin sisätiloissa. Myös lämpöä tuottavat turhat laitteet sisätiloissa kannattaa sulkea.

Seurantatutkimuksiin osallistuvilta kysyttiin muutamia kysymyksiä sekä yleisesti tuntoja projektista että asunnon lämpöolosuhteista. Näin kommentoi projektia yksi osallistujista: Nyt kun siihen on ollut mahdollisuus, seuraan kodin lämpötilaa ja kosteutta melkein päivittäin. Mittaamisesta ei ole ollut mitään haittaa, emmekä me muuttaneet tapaamme asua sen vuoksi. Mielenkiinto on kasvanut näitä asioita kohtaan. 

Osallistujan kokemuksia kesähelteistä:

”Aistinvaraisesti huomasi, että alkukevät oli ihan ok ja kesän tultua huoneisto lämpeni. Lämpimän jakson aikana viilensin aamuisin huoneistoa avaamalla parvekkeen oven ja keittiön ikkunan ja sain hieman lämpötilaa alemmas. Lämpötila nousi huoneistossa hellejaksolla korkeaksi, eikä siihen tullut edes yöllä helpotusta, koska huoneiston ilmanvaihdon tuloilma on 24 vaikka ulkona on yöllä reilusti alle 20 astetta. Huoneistojen lämpökäyriä säädettiin talvella, mutta se jäi kesken kesän tultua. Kun huoneistossa on lattialämmitys, niin ei sitä tarvitse ilmanvaihdolla lämmittää, sehän on huono menetelmä. Olin lomalla 2 viikkoa pois kotoa, seurasin silti asunnon lämpötilaa ja se oli n. 28 astetta koska ilmanvaihto on minimillä ohjeiden mukaan laitettu. On ollut tukalaa yöllä ja uni huonoa, syynä osin nämä helteet jolle ei voi mitään.” 

Asukkaan kokemus kuvaa hyvin käytännössä sitä, minkä mittareista näkyvä tieto vahvistaa. Helteen vaikutukset haihtuvat syksyn tullessa ja tilanne tasapainottuu. Ilmanvaihdon toimivuus tulee tarkistaa ja ilmanvaihdon suodattimet vaihtaa sekä lämmitystä säätää tarpeen mukaan ennen talvea.

Katso kaikki seurantaprojektin blogi-kirjoitukset

Asuoikein

Bloggaaja

Kirsi Säkkinen

Kirsi Säkkinen

Sisäilma-asiantuntija

Hengitysliitto ry

Toimin Hengitysliitossa sisäilma-asiantuntijana. Vastaan sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimessa muun muassa homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyviin kysymyksiin.  Peruskoulutukseni on FM, pääaineena kemia. Suoritan parhaillaan Rakennusterveysasiantuntija-koulutusta.

Lisää bloggauksia aiheesta

#Asuoikein

Kirsi Säkkinen Hengitysliitto ry
6.06.2018 #Asuoikein