Vastaus: 

Vaikea-asteinen ja pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti (COPD=chronic obstructive pulmonary disease) aiheuttaa elimistöön jatkuvan hapenpuutteen, jota isällesi aloitetulla kotihappihoidolla pyritään korjaamaan. Kotihappihoitoa ei käytetä hengästymisen hoitoon. Kotihappihoito ehkäisee hapenpuutteen aiheuttamaa sydämen rasitusta ja muita haitallisia vaikutuksia. Hoito parantaa fyysistä jaksamista ja omatoimisuutta. Se tekee liikkumisen helpommaksi ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä.

Pääsääntöisesti jatkuvaan happihoitoon käytetään kotihappirikastinta. Ulkoillessa voidaan käyttää kannettavaa tai perässä vedettävää matkahappirikastinta, kannettavaa nestehappisäiliötä tai happipulloa. Matkahappirikastimen kustannuksista vastataan itse. Monet sairaalat lainaavat matkahappirikastimia lyhytaikaisesti esimerkiksi lomien ajaksi. Nestemäinen happi ja pullohappi ovat lääkkeellistä happea, jonka tarpeen arvioi lääkäri ja määrää reseptillä. Lääkkeellinen happi on Kelan peruskorvattavaa (35 %) lääkettä.

Happihoidon toteuttamismahdollisuudet kotona ovat hyvät. Turvallinen hoito perustuu oikean happivirtauksen käyttämiseen lääkärin määräyksen mukaan. Väärä hapen annostelu voi aiheuttaa muun muassa hiilidioksidin kertymistä elimistöön, mikä heikentää keuhkojen toimintaa ja voi johtaa hengityksen lamaantumiseen. Kotihappihoidon alkaessa sairaalan kuntoutusohjaaja ohjaa ja neuvoo kotihappihoidon toteuttamisessa ja tekee usein kotikäyntejä myös kotihappihoidon aikana. Läheisen kannattaa olla mukana tällaisissa ohjaustilanteissa.

Jos laite ei toimi, hoitava sairaala ja laitteiston toimittaja neuvovat sen käytössä. Paloturvallisuus on huomioitava laitteen käytössä. Happi ei syty itsestään, mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Hoidon aikana happea tarttuu hiuksiin, partaan ja vaatteisiin. Tulen lähellä olo ja sen sytyttäminen aiheuttavat palovaaran. Happihoidon aloituksen kriteerinä on tupakoimattomuus.

Jos olet huolissasi isäsi pärjäämisestä, sinun kannattaa olla yhteydessä isääsi hoitavan keuhkosairauksien yksikköön ja siellä kuntoutusohjaajaan. Selvittäkää myös mahdolliset asunnon muutostarpeet ja palvelut kotona asumisen turvaamiseksi. Tällöin voitte olla kuntoutusohjaajan lisäksi yhteydessä esimerkiksi sairaalan sosiaalityöntekijään tai oman terveysaseman ja kunnan kotipalveluun.

Lisätietoja keuhkoahtaumataudista:

www.hengitysliitto.fi/keuhkoahtaumatauti
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville

Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija