Vastaus: 

Liikunta on tärkeä osa hengityssairaan omahoitoa. Se vähentää oireita, parantaa fyysistä aktiivisuutta, elämänlaatua ja vähentää alakuloisuutta. Hyvä kunto vähentää terveyspalveluiden käyttöä.

Harrasta sellaista liikuntaa, josta pidät ja johon olet tottunut. Muista huolellinen alkulämmittely. Jos liikut ulkona, huomioi, että pakkanen ja etenkin tuuli sekä katupöly saattavat pahentaa hengenahdistusta.

Kävely, vesijuoksu, soutu, hiihto ja pyöräily ovat hyviä kestävyysharjoittelumuotoja. Sähkö- ja kuntopyöräily ovat tavallista pyöräilyä kevyempiä vaihtoehtoja.

Opi tunnistamaan hengästymisen ja hengenahdistuksen ero! Hengästyminen on hyväksi ja se loppuu yleensä pian rasituksen jälkeen. Pyri liikkumaan kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa tai mieluummin 20 minuuttia päivittäin, yhteensä vähintään 2,5 tuntia viikossa.

Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu on hengityssairautta sairastavalle myös erittäin tärkeää. Hyvä lihaskunto pitää yllä toimintakykyä ja ryhtiä, mikä taas helpottaa hengittämistä. Lihaskuntoa ja tasapainoa on hyvä harjoittaa kaksi kertaa viikossa. Jos teet lihaskuntoharjoittelun kuntosalilla, käytä sellaista painoa, jolla jaksat tehdä 10–12 toistoa kolmesti niin, että vähintään neljällä viimeisellä toistolla tunnet painon raskauden. Muista liikkeitä tehdessäsi sujuva ja mahdollisimman rento hengitys. Pidä tarvittaessa taukoja. Ole aktiivinen tauon aikana. Voit vaikka ravistella lihaksia, kävellä tai keskittyä hengittämään. Päivittäinen venyttely on tärkeää. Tee 30–60 sekunnin venytyksiä kerrallaan ja tehosta venytystä rauhallisella ja rennolla uloshengityksellä.

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja
Marika Kiikala-Siuko, harvinaisten hengityssairauksien suunnittelija