Kielet

Hengityssairauksien tutkimussäätiön apurahojen hakuohje 2019

Milloin ja miten apurahoja haetaan

Apurahojen hakuaika on 1.-28.2.2019. Apurahahakemus tehdään sähköisesti apurahojen hakupalvelussa. Vain sähköiseen järjestelmään jätetty hakemus ja sen liitteet huomioidaan. Hakemusta tai sen liitteitä ei voi toimittaa muuta kautta. Hakemusta ei voi täydentää hakuajan päättymisen jälkeen. Tutustu ystävällisesti hakuohjeisiin ennen kuin siirryt verkkopalveluun. Hakua koskeviin tiedusteluihin vastataan sähköpostitse sari.maki(at)hengitysliitto.fi. 

 

Mihin tarkoitukseen voi hakea apurahaa

Hengityssairauksien tutkimussäätiö tukee hengityssairauksiin ja hengitysterveyteen liittyvää tutkimus- kehittämis- ja palvelutoimintaa. Apurahoja myönnetään suomalaisille ja Suomessa asuville tai toimiville henkilöille ja yhteisöille. Apurahoja myönnetään hengityssairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin tutkimuksiin ja hankkeisiin. Tutkimushankkeiden avustamisessa pääpaino on soveltavan tutkimuksen hankkeissa, jotka tuovat lisätietoa hengityssairauksista ja hengitysterveydestä. Tutkimukset ovat pääosin väitöskirjatutkimuksia. HES-säätiön tukemat tutkimukset kattavat kaikki hengityssairaudet.

 

Mihin apurahoja ei myönnetä

Säätiö ei myönnä matka-apurahoja. Matka-apurahoja ei voi myöskään lisätä/sisällyttää työskentelyapurahahakemukseen. Säätiö ei myönnä pelkkiä kuluapurahoja (laitteet ja materiaalit). 

 

Minkälaisia apurahoja myönnetään

Säätiö myöntää apurahoja väitöskirjatutkimuksiin, postdoc-tutkimuksiin sekä tutkimushankkeisiin. Apurahaa voidaan myöntää koko- tai osavuotiseen työskentelyyn. Apurahansaajan tulee tehdä päätoimista tutkimustyötä apurahakauden ajan. Yksittäisen kokovuotisen työskentelyapurahan määrä on väitöskirjan tekijälle 30 000 euroa eli 2 500 euroa kuukaudessa. Tohtoreilla kokovuotiseen tieteelliseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha on 33 600 euroa eli 2800 euroa kuukaudessa. Työskentelyn kestoa arvioidaan jakamalla myönnetty summa kuukausiapurahan määrällä. Toisin sanoen esimerkiksi 7500 euron apuraha on tarkoitettu kolmen kuukauden väitöskirjatyöskentelyyn. Vähintään neljän kuukauden työskentelyyn myönnettävä apuraha sisältää lakisääteiset vakuutusmaksut sekä tavanomaiset tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät matka-, materiaali-, laite- ja työhuonekustannukset sekä mahdollisen yliopiston yleiskustannuslisän. Edellä mainittuja kuluja ei eritellä hakemuksessa. Mikäli hakijalla on lisäksi muita kuluja, tulee ne eritellä hakemuksessa niille varattuun kohtaan (ulkopuoliset palvelut, tutkimustarvikkeet). 

Säätiön tukemat tutkimushankkeet voivat olla useampivuotisia. Tutkimusryhmän jäsenten tulee (tutkimusryhmän johtajaa lukuun ottamatta) olla apurahansaajia eli hakemukseen merkittyjä työryhmän jäseniä, jotka tekevät päätoimista tutkimustyötä henkilökohtaisen apurahakauden ajan. Säätiö voi myöntää myös osittaista rahoitusta hankkeisiin. Hankkeen työryhmän jäsenille myönnetyt apurahat maksetaan henkilökohtaisten maksatuspyyntöjen perusteella. Hankekuluihin voi sisällyttää myös kuluja, esimerkiksi tutkimushoitajan palkkaukseen.

On syytä huomata, että tutkimusryhmässä olevat väitöskirjan tekijät hakevat erikseen henkilökohtaista apurahaa, ei osana hanketta. Tutkimusryhmän johtaja ei siis voi hakea apurahaa väitöskirjan tekijälle. Sen sijaan hän voi antaa suosituksensa henkilökohtaisen hakemuksen tueksi. Hankehakemuksessa tulee kuitenkin nimetä kaikki tutkimusryhmän jäsenet, vaikka väitöskirjan tekijöille ei voi hakea apurahaa osana hanketta. 

Säätiö myöntää pääsääntöisesti työskentelyapurahoja, ei rahoitusta palkkaan. Poikkeuksena tutkimushankehakemukset, joihin voi sisällyttää esimerkiksi tutkimusavustajan palkkakuluja.

 

Apurahahakemuksen liitteet

Apurahahakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, josta on käytävä ilmi tutkimuksen taustat ja tavoitteet, tutkimusmenetelmät, toteutus ja aikataulu, kustannusarvio ja viestintäsuunnitelma. Lisäksi hakemukseen liitetään ansioluettelo (max. 3 sivua), julkaisuluettelo, raportti edellisen apurahan käytöstä (väli/loppuraportti) ja mahdollinen suosittelijan lausunto.

 

Milloin apuraha tulee käyttää

Apurahat maksetaan sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne on myönnetty. Apurahansaaja voi halutessaan käyttää apurahan seuraavan vuoden puolella. Säätiö kuitenkin edellyttää, että apurahan käytöstä raportoidaan myöntövuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kannattaa myös huomioida, että apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on nostettavissa. Sillä ei ole merkitystä, milloin apuraha todellisuudessa nostetaan/käytetään.

 

Apurahojen verotus

Yksityisten tahojen opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten myöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia, jos niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteismäärä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti enemmän kuin vuotuisen taiteilija-apurahan enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaista ansiotuloa (TVL 82 §:n 2 momentti). Apurahojen verovapaa enimmäismäärä vuonna 2018 oli 20.461,72€.

 

Hakemusten arviointi

Säätiön hallitus, jossa on varmistettu korkeatasoinen hengityssairauksiin liittyvä tieteellinen asiantuntemus, päättää apurahojen jakamisesta. Säätiö ei kommentoi yksittäisten hakijoiden hakemusten arviointiprosessia.

 

Päätökset ja apurahojen maksaminen

Apurahojen hakuaika päättyy vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Päätökset myönnetyistä apurahoista lähetetään toukokuun alkuun mennessä. Myönnettyjen apurahojen maksatus aloitetaan yleensä toukokuussa. Apurahat maksetaan maksatuspyyntölomakkeiden saavuttua säätiöön. 

Ennen kuin apuraha maksetaan saajalle, saaja sitoutuu saamisvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä toimittamaan selvityksen apurahan käytöstä ja sen turvin saaduista tutkimustuloksista sekä tekemään veloituksetta tutkimuksesta lyhyen lehtiartikkelin tai keskeneräisestä tutkimuksesta katsauksen Hengitysliiton julkaisuihin. Artikkelia tai katsausta voidaan käyttää myös säätiön vuosikertomuksessa. 

 

Lakisääteinen eläkevakuutus

MYEL-vakuutus koskee apurahansaajia, joille on myönnetty Suomesta taiteelliseen tai tieteelliseen toimintaan tarkoitettu apuraha. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan. Apurahan tulee olla tarkoitettu vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn Suomessa ja määrältään sen on oltava vähintään 1 276,04 euroa, mikä vastaa vuosiansiona 3 828,13 euroa (vuoden 2018 tasossa).

Tietyin edellytyksin vakuuttamisen piiriin kuuluvat myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely ja ulkomaalaisen Suomessa tekemä apurahatyö, mikäli apurahansaaja kuuluu apurahatyöskentelyn aikana Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Vakuutusvelvollisuus koskee niin henkilökohtaisen apurahan saaneita kuin työryhmässä apurahalla työskenteleviä. 

Lisätietoja Melasta: www.mela.fi/apurahansaajat 

 

Teemahaku 2019 Astma ja uudet teknologiat

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumusta. Astmaa sairastaa noin 7–10 % väestöstä. Lisäksi arviolta 5 %:lla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Valtaosa astmaa sairastavista potee lievää tautia, joka pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa, ja heillä voi olla pitkiä oireettomia kausia. Aikuisista astmaa sairastavista vain noin 4 % sairastaa vaikeaa astmaa, joka pahimmillaan uhkaa henkeä (Duodecim 2018). Viimeisen vuosikymmenen aikana ollaan opittu tunnistamaan astman erilaisia fenotyyppejä ja niihin liittyviä keuhkoputkien tulehduksellisia muutoksia. Parhaillaan astman hoidossa eletään murrosvaihetta, jossa fenotyyppispesifiset hoidot otetaan entistä laajemmin käyttöön. 

Hengityssairauksien tutkimussäätiö julistaa vuodelle 2019 teemahaun Astma ja uudet teknologiat, jonka puitteissa tuetaan tutkimusta, joka hyödyntää uusia teknologioita astman diagnostiikassa ja hoidossa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi etämittaus, erilaiset omahoitoa tukevat sovellukset ja mittarit, tekoäly, big data ja uusiin teknologioihin perustuvat menetelmät astman diagnostiikassa ja hoidossa. Edellä mainituilla voidaan esimerkiksi pyrkiä astman fenotyyppien tunnistamiseen ja hoidon oikeanlaiseen kohdentamiseen. 

Rahoitusta voi hakea kolmen vuoden työskentelyyn enintään yhteensä 90000 euroa (30000 euroa/vuosi). Säätiö voi myöntää teemahaussa myös osittaista rahoitusta. Teemahaussa rahoitettavalle hankkeelle voidaan myöntää apurahaa sekä työskentelyyn että kuluihin. Myönnettävä apuraha maksetaan hankkeen vastuulliselle johtajalle, joka jakaa apurahan hankkeen sisällä. Säätiö ilmoittaa Melaan työryhmä-apurahan. Työryhmän johtajalla on velvollisuus ilmoittaa Melaan niiden työryhmän jäsenten tiedot, jotka työskentelevät kyseisellä apurahalla. Apuraha maksetaan korkeintaan vuodeksi kerrallaan. 

Ennen kuin apuraha maksetaan hankkeelle, sitoutuu hankkeen johtaja toimittamaan hankkeen kulusta vuosittaisen raportin, jossa on selvitys apurahan käytöstä ja sen turvin saaduista tutkimustuloksista sekä tekemään veloituksetta tutkimuksesta lyhyen lehtiartikkelin tai keskeneräisestä tutkimuksesta katsauksen, joka julkaistaan Hengitysliiton julkaisuissa. Artikkelia tai katsausta voidaan käyttää myös säätiön vuosikertomuksessa. 

Hakiessasi rahoitusta teemahaussa, valitse hakemuksen käyttötarkoitusvalikosta kohta Teemahaku. 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa