Kielet

Sisäilmasta sairastavien tilanne ratkaistava

Sisäilmasta sairastavien työkyvyttömien ja työpaikkakyvyttömien tilanne ratkaistaan osana sosiaaliturvauudistusta.

Kosteus- ja homevaurioista tai muista huonon sisäilman ongelmista johtuvaa oireilua ei useimmiten katsota perusteeksi työkyvyttömyysetuuksiin eli sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.  

Eduskuntavaalien lähestyessä puolueet ovat tuoneet julki omia tavoitteitaan ja mallejaan sosiaaliturvauudistuksesta. Hengitysliitto vaatii, että sosiaaliturvauudistusta tehtäessä huomioidaan väliinputoajat, kuten sisäilmasta sairastavat työpaikkakyvyttömät ja ne työkyvyttömät, jotka eivät ole oikeutettuja sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sisäilmasta sairastavan taloudellisen tuen ja kuntoutuksen tulee perustua tarpeeseen, ei diagnoosiin. Näin voidaan estää inhimillisesti todella hankalia tilanteita, joihin ihminen joutuu. 

Huonosta sisäilmasta oireilevan ja sairastavan oirekuva on moninainen. Kosteus- ja homevauriot voivat vaikuttaa astman syntymiseen tai astmaoireiden pahenemiseen sekä aiheuttaa hengitystieoireita. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa esimerkiksi iho- ja silmäoireita sekä infektioita ja infektiokierrettä. Sisäilmasta oireilevat ja sairastavat kertovat usein saaneensa erilaisia vatsa- ja suolisto-oireita sekä nivel- ja neurologisia oireita. Yleistä sairastavien kertoman mukaan on myös kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen. Lisäksi he kokevat myös voimakasta väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä, ja osa muun muassa herkistyy hajusteille.  

Sisäilmasta sairastavien keskuudessa on ihmisiä, jotka käytännössä ovat työkyvyttömiä, mutta jotka eivät saa työkyvyttömyyteen oikeutettua etuutta. Osa tällaisista ihmisistä esimerkiksi sinnittelee töissä alkuviikon ja jää loppuviikoksi sairauslomalle. Osa on joutunut irtisanoutumaan tai ovat tulleet pitkän sairausloman perusteella irtisanotuksi. Saadakseen toimeentuloa he ovat joutuneet ilmoittautumaan työttömäksi. Itsensä irtisanoneilla on karenssi, jonka aikana he eivät saa työttömyysetuutta. Lisäksi päivärahaa voidaan alentaa, jos työtön ei pysty tekemään aktiivimallin vaatimia toimia. Mikäli sisäilmasta sairastava ei koe olevansa työkuntoinen eikä ota työttömänä ollessaan tarjottua työpaikkaa vastaan, hän voi jäädä kokonaan vaille työttömyysetuutta. Toimeentulotuki on perhekohtainen eli puolison tulot vaikuttavat toimeentulotuen määrään. Sisäilmasta sairastava voi jäädä kokonaan ilman tuloja tilanteissa, joissa puoliso käy töissä. 

Työpaikkakyvyttömistä puhutaan silloin, kun ihminen on työkykyinen, mutta oireilee työpaikallaan niin pahasti, että ei pysty siellä olemaan. On paljon keinoja, joita voitaisiin tällaisiin tilanteisiin soveltaa. Työtilajärjestelyt, etätyö koko- tai osa-aikaisesti sekä kävelykokoukset ovat melko yksinkertaisia esimerkkejä keinoista. Laajemmin työn muokkaamisesta on kirjoittanut Hengitysliiton sisäilmatoiminnan suunnittelija Sari Mäki blogikirjoituksessaan.

Sosiaaliturvaan uudistuksia vai sosiaaliturvauudistus? 

Riittävä toimeentulo tukee selviytymistä ja elämässä eteenpäin pääsyä. Tämä huomio on tärkeä sisäilmasta sairastavankin kohdalla. Jotta sisäilmasta sairastava voi kuntouttaa itseään ja päästä elämään kiinni, hän tarvitsee riittävän toimeentulon. Helpoiten tämä toteutuisi, jos sisäilmasta sairastaminen riittäisi perusteeksi työkyvyttömyysetuuksiin. Pitkän sairausloman ja kuntoutustuen aikana tarvitaan myös vahvoja toimia kuntoutumisen tueksi.

Kaikilla aloilla tai työpaikoilla ei ole mahdollista järjestää esimerkiksi etätöitä tai muita työtiloja. Tällöin työpaikkakyvyttömälle tulisi tarjota esimerkiksi työpaikan vaihdon tukea. Tuki voisi olla esimerkiksi puolen vuoden mittainen sosiaaliturvan muoto, jonka aikana ihminen voi hankkia itselleen uuden työn tai tarvittaessa aloittaa uuden alan opiskelun ja selvittää opiskelujen aikaisen toimeentulonsa. Tällaisen tukipätkän aikana tulisi olla mahdollista kokeilla soveltuuko työpaikka tai uusi työ työpaikkakyvyttömälle. Tällaista vaihdostukea yritettiin viedä eteenpäin muutama vuosi sitten ammattitautilain uudistuksen yhteydessä, mutta se jäi toteutumatta.

Sisäilmasta oireilevien ja sairastavien työkyky voi vaihdella, mikä tulee huomioida sosiaaliturvauudistuksessa. On tärkeää, että sairastavan ei tarvitse jatkuvasti miettiä onko hän työtön vai sairas. Erilaiset osa-aikaratkaisut ja niiden mahdollistaminen taloudellisesti ovat tärkeitä. Sisäilmasta sairastava tarvitsee myös aikaa toipumiseen. Toimeentuloon on tärkeää sitoa myös palvelut, jotka tukevat sairasta ihmistä selvittämään tilanteensa vaatimat toimet. Sisäilmasta sairastavan kanssa yhdessä voidaan esimerkiksi tehdä kuntoutussuunnitelma.

Hengitysliitto on tehnyt työtä sisäilmasta sairastuneiden toimeentulon edistämiseksi

  • Julkaissut selvityksen sisäilmasta sairastuneiden kokemuksista. Selvitystä on levitetty laajasti ja toimitettu mm. kansanedustajille.
  • Tavannut kansanedustajia ja kertonut heille asiasta.
  • Osallistunut tilaisuuksiin, paneelikeskusteluihin, luennoinut, joissa kertonut ongelmasta ja ratkaisuehdotuksista.
  • Nostanut tiedotteissaan esiin sisäilmasta sairastuneiden toimeentulon ongelmia.
  • Osallistuu kansalliseen Sisäilma- ja terveys -ohjelmaan vieden sinne vuosien aikana kokoamansa tiedon sisäilmasta sairastuneiden toimeentulon ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista.
  • Tekee yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa etsien ratkaisuja sisäilmasta sairastavien kohtaamiin ongelmiin. 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa