Säännöllinen lääkehoito

Astman säännöllisen lääkehoidon perustana on hengitettävä kortisoni.

Astman hoidossa käytettävät lääkkeet ovat turvallisia. Keskeinen osa astman hoitoa on hoitavien lääkkeiden säännöllinen käyttö, sillä ne pitävät kurissa astmatulehduksen keuhkoputkien limakalvolla. Tavallisempia hengitettävien lääkkeiden haittoja, kuten kurkun käheytymistä sekä suun ja nielun hiivatulehduksen syntymistä, voidaan ehkäistä huuhtelemalla suu ja nielu vedellä hoitavan lääkkeenoton jälkeen. Toisinaan joudutaan kurkun käheytymisen takia vaihtamaan hoitava lääke toiseen lääkkeeseen. 

Lääkityksen perustana on hengitettävä (inhaloitava) kortisoni. Kortisoni voi tehota joskus jo muutamassa päivässä, joskus riittävän tehon saanti voi kestää kuukaudesta kahteen. On tärkeää jatkaa hoitavan lääkkeen käyttöä, vaikka oireet häviävät. 

Hengitettävät kortisonit vähentävät iäkkäiden astmaa sairastavien sairaalahoitoa ja kuolleisuutta. Ikääntyneen kohdalla kortisonin mahdolliset haitat, kuten suusammas, ihon oheneminen ja mustelmat sekä osteoporoosi tulevat helpommin esiin. Verensokeria ja verenpainetta on seurattava. Hengitettävästä kortisonista on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Tärkeää on löytää pienin mahdollinen hoitava lääkeannos. Tilajatkeen avulla otettava ponnekaasuaerosolivalmiste voi olla iäkkäälle paras vaihtoehto lääkkeen hengittämiseen.

Jotkut astmaa sairastavat käyttävät myös tablettimuotoisia, tulehdusta rauhoittavia lääkkeitä, kuten leukotrieenisalpaajia tai teofylliinejä. Lääkäri voi myös määrätä hengitettäviä yhdistelmälääkkeitä, joissa on hoitavan kortisonin lisäksi pitkävaikutteinen avaava lääke.

Hyvä hoitotasapaino merkitsee käytännössä seuraavia asioita:  

  • Hyvä toimintakyky ja elämänlaatu.
  • Oireeton arki.
  • Oirelääkettä korkeintaan kaksi kertaa viikossa.
  • PEF-seurannassa ei ole poikkeavia arvoja.

Hoitotasapainon löydyttyä tulehdusta hoitavaa lääkettä käytetään lääkärin ohjeistuksella vain sellainen määrä, joka pitää oireet kurissa. Jos astmaa sairastavalla on allergiaa, ei astmalääkitystä saa vähentää ennen siitepölykautta. 

Astman pahenemisvaiheita ehkäistään lisäämällä hoitavaa lääkettä lääkärin ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi allergista astmaa sairastava voi lääkärin ohjeen mukaan kaksinkertaistaa lääkkeensä juuri ennen siitepölykautta tai pakkaskaudella. 

Kun astma on ollut pitkään oireeton, lääkäri voi harkita ajoittaisen lääkityksen mahdollisuutta, esimerkiksi hengitystieinfektion yhteydessä tai siitepölykautena.

Kela-korvaukset 

Astmalääkkeet kuuluvat Kelan erityiskorvattaviin lääkkeisiin eli niiden hinnasta korvataan 65 %. Edellytyksenä on, lääkäri on todennut astman, arvioinut lääkkeen hyödylliseksi ja lääkitys on ollut käytössä vähintään 6 kuukautta. Lääkäri kirjottaa B-lausunnon, jolla erityiskorvaavuutta voi hakea Kelasta. Ennen erityiskorvaavuutta astmalääkkeet ovat peruskorvattavia (40 %) lääkkeitä.

 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa