Kielet

Oireet ja diagnoosi

Astman oireita on usein öisin ja aamuisin. Oireilua pahentavat hengitysteiden virusinfektiot, rasitus, kylmä ilma, allergeenit ja ilman epäpuhtaudet.

Astman taudinkuvia on erilaisia lievästä vaikeaan. Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toiminta on suurimman osan ajasta normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa tai hoitamattomassa astmassa oireilu on runsasta ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osin palautumatonta.

Astman yleisimpiä oireita ovat

  • pitkittynyt, yli 2 kuukautta jatkunut yskä
  • lisääntynyt limaneritys
  • hengenahdistus
  • uloshengityksen ajoittainen vinkuna tai pihinä.

Astman toteaminen

Astma todetaan puhalluskokeiden avulla. Keskeisiä tutkimuksia ovat spirometria ja kotona tehtävä 2 viikon PEF-seuranta. Spirometria on keuhkojen toimintaa mittaava puhalluskoe, joka ilmaisee keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin keuhkoputket ovat auki. PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Keuhkoputkien ilmavirtaus mitataan ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä rasituskoe tai altistuskokeita.

Astmaa voidaan epäillä, jos PEF-mittauksen arvot eroavat aamulla ja illalla selvästi toisistaan ja avaavaa lääkettä käytettäessä arvot paranevat. PEF-seuranta on monelle astmaa sairastavalle tärkeä apuväline oman hoitotasapainon seurannassa. 

Voit tehdä itse Hengitys.fi-sivuston astmatestin ennen lääkärin hoitoon hakeutumista.  

Astmatyypit ja taudinkuvat

Allerginen astma

Noin joka toisella astmaa sairastavalla aikuisella on myös allergioita. Heillä on taipumus atooppiseen ihottumaan ja allergiseen nuhaan. Allergista astmaa sairastavat reagoivat herkästi joutuessaan kosketuksiin jonkin sellaisen tekijän kanssa, jolle he ovat herkistyneet. 

Useimmat lapsuudessa astmaan sairastuneet ovat myös allergisia. Jos allerginen astma alkaa aikuisuudessa, se tapahtuu noin 30 ikävuoden vaiheilla. 

Allerginen tai kausiluonteinen nuha sekä astma esiintyvät usein yhdessä. Allerginen nuha ja poskiontelotulehdus voivat pahentaa astmaoireita. Allerginen ja pitkäaikainen nuha kannattaa hoitaa hyvin. Myös allergiaa kannattaa hoitaa. Allergian kohdalla kannattaa harkita esimerkiksi siedätyshoitoa.

Lue lisää sivulta Allerginen nuha.

Astma ja keuhkoahtaumatauti (COPD)

Keuhkoahtaumataudin ja astman erottaminen toisistaan voi olla haastavaa, koska molemmissa oireet ovat samankaltaiset. Oireisiin kuuluvat yskä, limaneritys, toistuvat infektiot ja hengenahdistus. 

Keuhkoahtaumataudin alku on usein hidas ja oireet tulevat vähitellen esiin. Astmassa oireet ovat puolestaan vaihtelevia. Keuhkoputkien ahtautuminen on keuhkoahtaumataudissa etenevää ja pysyvää. Arviolta 15–50 % keuhkoahtaumaa sairastavista sairastaa myös astmaa.

Lue lisää sivulta Keuhkoahtaumatauti.

Ikääntyneen ihmisen astma 

Astma on ikääntyneillä yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus. Sen toteamista vaikeuttavat muut samanaikaiset sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta ja keuhkoahtaumatauti. Usein moni astman oire tulkitaan muusta sairaudesta johtuvaksi. 

Usean lääkkeen käyttö samanaikaisesti tuottaa usein haasteita ikääntyneellä. Tämän takia lääkehoidon kokonaisuus on hyvä tarkistaa säännöllisesti. 

Lihavan ihmisen astma 

Ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Lihavuus rasittaa koko elimistöä. Erityisesti vatsaonteloon ja rintakehän ympärille kerääntynyt rasva hankaloittaa hengitystyötä. 

Ylipainoisilla tulehdusta hoitavat lääkkeet tehoavat huonommin. He tarvitsevat usein runsaasti lisälääkitystä hengitysoireidensa hoitoon. Ylipainoisilla on myös haasteita hoitotasapainon saavuttamisessa.

Keskivartalolihavuus altistaa unenaikaisille hengityskatkoksille. Hoitamaton uniapnea lisää yöaikaisten astmaoireiden riskiä. 

Vaikea astma ja vaikeahoitoinen astma 

Monesti vaikea astma sekoitetaan vaikeahoitoiseen astmaan, sillä molempien tuottama oireilu on usein samankaltaista. 

Vaikea astma voi kehittyä niin lapsille, työikäisille kuin eläkeikäisillekin. Vuosittain tehtyjen vaikean astman diagnoosien määrää on vaikea arvioida. Vaikean astman diagnooseja tehdään vuosittain arviolta joitakin kymmeniä. 

Vaikeaa astmaa sairastaa noin 5 % kaikista astmapotilaista. Vaikeassa astmassa oireita ei aina saada hallintaan edes maksimaalisella lääkityksellä. Vaikeaa astmaa sairastavien kohdalla on yleensä tarpeen tehdä arvio keuhkolääkärin vastaanotolla. 

Vaikeahoitoisen astman ja vaikean astman oireet ovat samantyyppisiä. Oireita ovat lisääntyneet krooniset hengitystieoireet sekä lisääntyneet astman pahenemisvaiheet. Kaikki oireet heikentävät osaltaan toimintakykyä ja elämänlaatua. 

Vaikeahoitoisessa astmassa sairastunut ei ole jostain syystä saavuttanut hoitotasapainoa maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta. Yleisin ongelma on vaillinainen sitoutuminen omahoitoon ja erityisesti astmalääkityksen säännölliseen toteutukseen. Moni unohtaa ottaa lääkkeensä päivittäin tai ottaa hengitettävän lääkkeen väärin.

 

Tällä videolla professori, ylilääkäri Hannu Kankaanranta puhuu aikuisena alkavasta astmasta.
 

Videossa keuhkosairauksien erikoislääkäri Lauri Lehtimäki kertoo toiminnallisista hengityshäiriöistä. 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa