Epäiletkö sairastuneesi? Toimi näin!

Epäiletko sairastuneesi hengityssairauteen? Katso toimintaohjeet täältä.

Hengityssairaudet aiheuttavat keuhkoihin monenlaisia toimintahäiriöitä. Yleisin hengityssairaus Suomessa on krooninen keuhkoputkentulehdus. Onko sinulla hengenahdistusta, pitkittynyttä yskää, lisääntynyttä limaneritystä, vinkuvaa hengitystä tai toistuvia hengitystietulehduksia? Syynä voi olla astma tai keuhkoahtaumatauti. Uniapneaan liittyy usein äänekäs ja katkeileva kuorsaus, unenaikaisia hengityskatkoksia sekä jatkuvaa päiväaikaista väsymystä. 

Ota yhteys terveydenhuoltoon

Jos epäilet sairastuneesi hengityssairauteen, ota yhteys terveydenhoitoalan ammattilaisiin. Mitä nopeammin hoitoon hakeudut oireiden ilmetessä, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Keuhkosairauksien toteaminen ja hoito aloitetaan joko työterveyshuollossa tai omalla terveysasemalla. Ensisijainen hoitopaikka on oma terveysasema, josta tarvittaessa lähetetään jatkotutkimuksiin. 

Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa ennen vastaanottokäyntiä kirjata vointi viimeisen puolen vuoden ajalta. Apuna voi käyttää Valmistaudu vastaanottokäynnille -korttia. Uniapneaa sairastavalle tämä kortti ei sovellu.

Hoidon sujuvuutta voi parantaa myös tekemällä lääkelistan. Lääkelistaan kannattaa kirjata myös otetut rokotukset, kuten influenssarokotus ja itsehoito- ja luontaislääkkeet. Ota Valmistaudu vastaanottokäynnille -kortti ja ajantasainen lääkelista mukaan lääkäriin tai seurantakäynnille.

Valmistaudu vastaanottokäynnille -kortti astmaa sairastavalle
Valmistaudu vastaanottokäynnille -kortti keuhkoahtaumatautia sairastavalle

Tutkimukset

Hengityssairauden toteaminen ja hoito tapahtuvat Käypä hoito –suositusten mukaisesti. Hoitava lääkäri määrää tarvittavat tutkimukset yksilöllisen terveystilanteen arvion ja oireilun perusteella. Potilaan oma kuvaus oireistaan ja toimintakyvystään on tärkeä osa kokonaistilanteen arviointia. Tyypillisiä tutkimuksia oireiden diagnosoinnissa ja hoidossa ovat: 

  • keuhkojen auskultaatio,
  • keuhkojen toimintakokeet, esim. PEF-mittaus ja -kotiseuranta, spirometria,
  • keuhkoröntgenkuva,
  • rasitustestit ja -kokeet,
  • ihotestit ja
  • verikokeet. 

Terveys- ja hoitosuunnitelmat

Useita sairauksia sairastava hyötyy terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisesta kaikkein eniten. Terveys- ja hoitosuunnitelma kokoaa yhteen kaikki sairaudet ja niiden hoidot. Suunnitelma sisältää hoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi tiedot kaikista diagnooseista, lääkityksestä ja seurannan toteuttamisen aikoineen ja paikkoineen. Terveys- ja hoitosuunnitelmasta on hyötyä erityisesti omahoidossa.

Suunnitelman laatimisen voi ottaa itse esille hoitajan kanssa terveyskeskuksessa. Sen jälkeen lääkäri vastaa suunnitelman laatimisesta. Sinulla on oikeus osallistua suunnitelman laatimiseen. 

Valmistaudu kirjaamalla ylös seuraavia asioita:

  • Oma arvio omasta terveydentilasta, voinnista ja arjessa pärjäämisestä 
  • Listaa käytössä olevat lääkkeet, myös itsehoito- ja luontaislääkkeet
  • Oma arvio, millaista tukea tarvitsee esimerkiksi: hengenahdistusoireiden ennaltaehkäisemiseen, lääkehoidon varmistamiseen, mahdollisten apuvälineiden tarpeen arvioimiseen ja siitepöly- tai pakkaskauteen valmistautumiseen.

Terveys- ja hoitosuunnitelmasta voi tarkistaa, miten tulee toimia ja keneen tulee yhteydessä sairauden pahetessa.

Katso lisää www.potilaanopas.fi.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa