Kielet

Oireet ja diagnoosi

Oireista ei voi päätellä, onko ihmisellä harvinainen vai yleinen keuhkosairaus. Oireet ovat samankaltaisia.

Tyypillisimmät oireet harvinaisissa keuhkosairauksissa 

  • yskä (pitkäkestoinen)
  • hengenahdistus
  • heikentynyt rasituksensieto
  • limaisuus
  • toistuvat hengitystieinfektiot ja hidastunut toipuminen niistä
  • poikkeava väsymys. 

Oireet saattavat tulla nopeasti, mutta usein oireet lisääntyvät vähitellen vuosien aikana. Esimerkiksi hiljalleen tuleva hengenahdistus rasituksessa on oire, johon ihminen sopeutuu ja oireelle saatetaan etsiä muita selityksiä (esim. tupakointi, ikääntyminen, ei ole harrastanut liikuntaa). 
Harvinaisen sairauden diagnosointi alkaa perusterveydenhuollossa, jossa tehdään perustutkimuksia ja tarvittaessa tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. 

Harvinaista hengityssairautta epäiltäessä tehdään. 

  • keuhkojen röntgenkuva 
  • keuhkojen toimintakokeet (spirometria)

Lisäksi voidaan tehdä:

  • diffuusiokapasiteetin mittaus
  • HRTT-tutkimus (ohutleiketietokonetomografia)
  • keuhkoputkentähystys (bronkoskopia), jossa otetaan usein keuhkohuuhtelunestenäyte (BAL) 
  • keuhkokoepalan otto (keuhkoleikkauksella tai keuhkoputkitähystyksessä erityisellä kryobiopsiamenetelmällä). 

Lue lisää keuhkojen toimintakokeista 

Seuranta

Harvinaisten keuhkosairauksien eteneminen on yksilöllistä: jotkut sairaudet etenevät erittäin hitaasti, jotkut jaksoittain ja jotkut nopeasti. Sairauden etenemistä ei voi ennustaa. 

Pahenemisvaihe (sairauden oireet pahenevat muutamien viikkojen sisällä normaalista, saattaa esiintyä myös kuumetta) saattaa olla merkki sairauden etenemisestä. Pahenemisvaihetta voi olla vaikea erottaa esimerkiksi keuhkokuumesta ja ne saattavatkin esiintyä samanaikaisesti.
Pääosin harvinaisten, etenevien keuhkosairauksien seuranta kuuluu erikoissairaanhoitoon. Jos sairaus on lievä ja sairauden tilanne on vakaa (ei pahenemisvaiheita), seuranta on perusterveydenhuollossa. 

 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa