Riski keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheisiin

Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllistä.

Kaikilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla ei ole pahenemisvaiheita, mutta joillain niitä voi esiintyä toistuvasti. Mikäli keuhkojen toimintakyky on huono, pahenemisvaiheiden esiintymisen riski kasvaa.

Pienen pahenemisvaiheen riskin on sairastuneella, jolla on edeltävänä vuonna ollut korkeintaan yksi pahenemisvaihe ja keuhkojen toimintakyky on kohtalaisesti alentunut. Sitä kuvaa spirometrian sekuntikapasiteettiarvo, FEV1, joka on enemmän kuin 50 % viitearvosta.

Suuren pahenemisvaiheen riski on sairastuneella, jolla on edeltävänä vuonna ollut vähintään kaksi keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihetta, yksikin sairaalahoitoa vaatinut pahenemisvaihe tai keuhkojen toimintakyky on merkittävän huono, FEV1 -arvo on alle 50 % viitearvosta.

Keuhkoahtaumatautia sairastavan on hakeuduttava lääkärin hoitoon herkästi, jos sairaus pahenee. Keuhkoahtaumataudin hoito ja seuranta toteutetaan pääosin omalla terveysasemalla. Erikoissairaanhoidossa hoidetaan yleensä vain vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat, nuorena sairastuneet, paljon erityisselvittelyjä vaativat henkilöt ja epäilyt työperäisestä keuhkoahtaumataudista.   

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa