Näin selvität sisäilmaongelmia

Sisäilman tulee olla raikasta ja huomaamatonta. Hajuaisti turtuu nopeasti, joten ensimmäinen havainto esimerkiksi päivän tai työvuoron alkaessa voi olla ratkaiseva.

Viemärin, kemikaalien, homeen tai maakellarin haju tavanomaisessa toimistoympäristössä ei ole asiaan kuuluva. Hajun syy tulee selvittää ja poistaa. Homeen haju viittaa mikrobiongelmaan ja on yhteydessä moniin oireisiin. 

Monet sisäilman ongelmia aiheuttavat tekijät ovat kuitenkin aistein havaitsemattomia. Laajakaan homeongelma ei välttämättä näy tai haise. Tällöin oireilu voi herättää epäilyksen sisäilmaongelmasta, erityisesti silloin, jos oireilu liittyy tiettyyn rakennukseen ja helpottuu muualla.

Ihmisten kokemat oireet voivat vaihdella huomattavasti. Osa ei saa minkäänlaisia samoissa tiloissa oireita, kun taas herkimmät oireilevat ja voivat jopa sairastua.

Hyödyllisiä kysymyksiä sisäilmaongelmaa selviteltäessä ovat:

  • oire- ja altistumistiedot: oireiden vaikeusaste ja haittaavuus, hengitystie- ja yleisoireet, toistuvat infektiot ja niiden paranemisnopeus, lääkevaste,
  • aikaisemmin todetut infektiot ja atopiatausta,
  • tupakointi,
  • altisteet työssä, päiväkodissa, koulussa, kotona ja harrastuksissa,
  • oireiden alkamisajankohta, ajallinen yhteys kosteusvaurioon ja epäiltyyn rakennukseen,
  • oireiden muutokset lomien ja matkojen aikana,
  • oireet muissa rakennuksissa, joissa kosteusvaurioita ja
  • muiden oireet samassa ympäristössä.

Oireselvittelyn jälkeen tulee rakennuksessa tehdä rakennustekninen tutkimus ja ottaa tarvittavat näytteet. Syy-yhteyden toteaminen helpointa oireilun alkuvaiheessa. Jos toiminta- tai työpiste vaihtuu tai työsuhde päättyy, paikkaan liittyvät selvitykset ovat vaikeita tai mahdottomia. 

Jos altistuminen pitkittyy, oireita voi myöhemmin tulla epäspesifistä ärsykkeistä (esim. hajusteet, kemikaalit) ja etiologinen selvittely vaikeutuu. Jos altistuminen pitkittyy, tauti muuttuu haittaavaksi ja vaikeahoitoiseksi, jolloin toipuminen voi kestää kauan tai paranemista ei enää tapahdu. Yleensä ennuste on kuitenkin hyvä: altistumisen päätyttyä immunologinen reaktio vaimenee ja oireiston laajeneminen estyy.

On mahdollista perustaa sisäilmaryhmä koordinoimaan selvitystyötä ja helpottamaan tiedonkulkua ja siten myös nopeuttamaan päätöksentekoa. Sisäilmaryhmällä ei kuitenkaan ole mitään säädöksissä määriteltyä virallista asemaa, vaan kukin virkamies toimii omalla virkavastuullaan.  Kouluissa ja päiväkodeissa vanhempainyhdistys voi olla aktiivinen toimija ja nimetä oman edustajansa sisäilmaryhmään. Myös taloyhtiöön voidaan perustaa sisäilmaryhmä.

Jos tuntuu siltä, ettei sisäilmaongelman selvittelytyö etene, kannattaa kääntyä aluehallintoviraston, oman ammattiyhdistyksen asiantuntijoiden, vanhempainyhdistysten keskusliiton, lakimiesten sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen  puoleen. Työsuojeluviranomaisella on työnantajaan nähden myös määräysvaltaa, kun taas työterveyshuolto voi vain antaa suosituksia.

Jossain kunnissa myös kunnan terveystarkastajalta voi kysyä apua sisäilmaongelmien selvittämiseen. Terveystarkastajat eivät tee varsinaisia kuntotutkimuksia, mutta heidän avulla asian selvittelyssä voi päästä eteenpäin.

Avoin ja ajantasainen viestintä lisää kaikkien osapuolten välistä luottamusta.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa