Kotona sisäilmaongelma?

Tietoa kodin sisäilmaongelmien selvittelyn vastuista.

Asukkaan vastuu sisäilmaongelmista riippuu asumismuodosta: esimerkiksi talonomistajan ja osakkeen omistajan vastuut ovat erilaisia, myös vuokralaisella on oma vastuunsa.

Omakotitalon omistaja on velvollinen itse huolehtimaan talonsa kunnosta sekä sisäilmasta. Hänen on itse lähdettävä hakemaan tutkimusapua (esim. talojen kuntotutkimuksia tekevät insinööritoimistot) ja käynnistettävä selvittelytyö. Kannattaa varmistaa, että tutkimuksen tekijältä löytyy ajantasainen lisäkoulutus ja pätevyys. Lue lisää kuntotarkastajan pätevyyden arvioinnista

Myyjän vastuu asunnon kunnosta ulottuu 2 vuoden päähän ja kiinteistön (esim. omakotitalo) kunnosta 5 vuoden päähän. Näin on, vaikka rakennukseen olisi tehty asuntokaupan kuntotarkastus. Myyjän tuottamuksellinen toiminta voi vaikuttaa vastuuaikaan pidentävästi. Myyjän kannattaa myyntivaiheessa muistaa, että hänellä on tiedonantovelvollisuus eli velvollisuus kertoa kaikki talon kuntoon ja korjauksiin liittyvät asiat ostajalle. Toisaalta ostajalla on myös selonottovelvollisuus, eli velvollisuus tarvittaessa tutkia ja selvittää epäselviä asioita tarkemmin. 

Asunnon ostajan havaittua virheen rakennuksessa, tulee hänen tehdä reklamaatio myyjälle korvausvaateineen kohtuullisen ajan kuluessa. Myyjän vastuu asuntokaupoissa on 2 vuotta ja kiinteistökaupoissa 5 vuotta. On kuitenkin huomioitava, että kohtuullisen reklamointiajan pituus on yleensä 3 - 6 kk siitä, kun ostajan voidaan katsoa havainneen rakennuksessa olevan virheen. Reklamaatio tulee tehdä ennen minkäänlaisten purku- ja korjaustoimenpiteiden aloittamista. Mikäli virhe havaitaan jonkin korjaustoimenpiteen yhteydessä, tulee remontti keskeyttää ja tehdä reklamaatio välittömästi. Reklamaatiossa voidaan vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua. Reklamaatio kannattaa tehdä aina kirjallisesti ja sitä laatiessa on hyvä konsultoida asuntokauppoihin perehtynyttä asianajajaa. Usein voi olla kaikkien osapuolten kannalta kannattavaa edetä asiassa sopimalla. On huomioitava, että oikeus harkitsee päätöksissään monia eri asioita, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Myyjän tuottamuksellinen toiminta voi vaikuttaa vastuuaikaan pidentävästi.

Vuokranantajalla ei ole mahdollisuutta valvoa asunnon kuntoa säännöllisesti, koska hänellä ei ole oikeutta tulla asuntoon siitä ennakolta sopimatta.  Vuokralaisella on velvollisuus hoitaa vuokraamansa huoneistoa hyvin ja huolellisesti. Vuokralainen on velvollinen kertomaan kaikista havaitsemista puutteista, vaurioista ja sisäilmaongelmaepäilyistä mahdollisimman nopeasti vuokranantajalle.  Vuokralainen joutuu korvaaman vahingon, jonka hän tahallisesti tai laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa asunnolle. Laiminlyönniksi luetaan myös se, että ei tee ilmoitusta havaitsemasta viasta tai ongelmasta. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisena. Mikäli vuokranantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi, vuokralainen voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan. 

Taloyhtiön osakas ei omista oman asuntonsa rakenteita eikä järjestelmiä, vaan taloyhtiö vastaa näistä. Osakkaan on siksi otettava mahdollisimman nopeasti yhteys isännöitsijään epäillessään sisäilma- tai kosteusongelmia. Yhteydenotto kannattaa tehdä kirjallisesti ja lähettää tiedoksi myös taloyhtiön hallitukselle. Taloyhtiön rakenteisiin ja järjestelmiin liittyvien ongelmien selvittäminen kuuluu taloyhtiön töihin. Ilman taloyhtiön lupaa ei pintoja rikkovia rakennetutkimuksia eikä muutoksia järjestelmiin saa tehdä. Mikäli taloyhtiö ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin vaurioepäilyn ja korjaustarpeen selvittämiseksi, voidaan osakkaalla tulkita olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan viime kädessä oikeus teettää itse myös rakenteisiin meneviä tutkimuksia huoneistossaan ja teettää yhtiön vastuulle kuuluvaa kunnossapitotyötä, jonka tekemättä jättämisestä aiheutuu osakkeenomistajalle vähäistä suurempaa haittaa ja jonka suhteen yhtiö ei ole kirjallisen huomautuksen saatuaan viivytyksettä ryhtynyt riittäviin toimiin. Edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa kannattaa konsultoida asuntoasioihin perehtynyttä asianajajaa omien oikeuksiensa varmistamiseksi ennen toimiin ryhtymistä. 

Mikäli taloyhtiö ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi, asukas voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan, jolla on mahdollisuus antaa taloyhtiölle velvoittava määräys tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseksi. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla ja uhalla, että korjaustyö teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Taloyhtiössä yhtiön ja osakkaan väliset vastuunjaon pääperiaatteet löytyvät asunto-osakeyhtiölaista. Pääperiaate on, että osakas vastaa asunnon sisäosista, kuten sisäpinnoista ja kalusteista, yhtiö taas rakenteista ja järjestelmistä. Kiinteistöliitto ylläpitää Taloyhtiön vastuunjakotaulukkoa, jossa kunnossapitovastuu on tarkemmin jaettu yhtiön ja osakkaan kesken. Jos jotain taloyhtiön vastuulle kuuluvaa kunnossapitotyötä on siirretty osakkaalle, tulisi tästä olla maininta yhtiöjärjestyksessä. Taulukkoa voi ostaa esim. Rakennustietokaupasta

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa