Kielet

Työpaikalla sisäilmaongelma?

Sisäilmaongelman selvittelystä työpaikoilla on kirjoitettu monia ohjekirjasia ja oppaita, joista tärkein on ns. Majvik-suositus.

Jokaisella työntekijällä on Työturvallisuuslain mukaan ilmoitusvelvollisuus työpaikalla havaitsemistaan puutteista ja vioista työympäristössään (esimerkiksi katto- tai putkivuoto, kosteuden kondensoituminen pinnoille tai ikkunoiden sisäpintaan, pinnoitteiden irtoaminen ja värimuutokset, työilman tunkkaisuus tai epämiellyttävä haju) jo ennen, kuin oireilua on ilmennyt. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti sekä omalle esimiehelle että työsuojeluvaltuutetulle.  

Työsuojeluorganisaatio toimii työntekijöiden asiantuntijana työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijä voi pyytää tuekseen työsuojeluvaltuutettua, kun hän keskustelee asiasta esimiehensä kanssa.

Työnantajalla velvollisuus toimia. Työnantajan on otettava yhteys kiinteistön omistajaan tai häntä edustavaan isännöitsijään heti, jos rakennuksessa havaitaan sisäilmaongelma. Jos työntekijällä epäillään olevan työpaikan olosuhteista johtuvia oireita, hänet on ohjattava työterveyshuoltoon. Työnantajan on kerrottava sekä ilmoituksen tehneelle työntekijälle, että työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

Työterveyshuollon vastuulla on terveyshaitan arvioiminen. Rakennukseen liittyvästä oireilusta tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon, vaikka oireilusta ei vielä aiheutuisi hoidon tarvetta eikä poissaoloja. Sairastavan hoitamisen lisäksi työterveyshuollon on osattava tunnistaa sisäilmaan liittyvät ongelmat, koska sillä on yleensä kattavin näkemys koko työpaikan työntekijöiden oireiluista ja sairastelusta. Työterveyshuolto voi tehdä työpaikkakäynnin ja haastatella työntekijöitä ongelman laajuuden kartoittamiseksi. Työterveyshuollolla on lisäksi mahdollisuus tehdä sisäilmasta oirekysely, jos ongelman laajuus ei ole tiedossa (esim. Örebro-lomake täydennettynä infektioiden yleisyyttä ja poissaoloa sekä lääkkeiden käyttöä koskevilla kysymyksillä). Tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja omien havaintojensa pohjalta työterveyshuolto voi antaa oman lausuntonsa sisäilmaolosuhteista ja niiden vaikutuksesta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. 

Oireselvittelyn jälkeen rakennuksessa on tehtävä rakennustekninen selvittely ja otettava tarvittavat näytteet. Jos sairastunut on siirretty muihin tiloihin, näytteitä ei ole otettu eikä korjauksen yhteydessä vaurion laajuutta ole dokumentoitu, ammattitaudin toteaminen on mahdotonta, vaikka taudinkuva itsessään täyttäisi ammattitaudin kriteerit.

Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet voivat olla hyvin monimuotoisia, joten välillä selvitystyö vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä kaikilta osapuolilta. Joskus osapuolten näkemykset asioista ja niiden etenemisestä eroavat toisistaan. 

Tällöin tarvitaan työsuojeluviranomaista (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue), joka valvoo, että työpaikalla toimitaan niiden lakien ja asetusten mukaisesti, mitä työsuojelusta on säädetty. Työsuojeluviranomainen voi antaa tarvittaessa velvoittavia määräyksiä sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Työpaikkojen sisäilmaongelmia selvitettäessä tiedottaminen ja erityisesti tiedottamisen puute, on havaittu erittäin suureksi ongelmaksi. Tiedottamisella voidaan torjua ja ennaltaehkäistä huhujen ja väärien tietojen leviäminen. Kun epäluulon ilmapiiri on saanut vallan, on kierrettä enää myöhemmin vaikea katkaista.

Lue lisää:

Työturvallisuuslaki, 23.8.2002/738

Työterveyshuoltolaki, 21.12.2001/1383

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa

  • Facebook : 2407519885943203

    Hengitysliitto

    Iho kutisee, silmiä kirvelee, limakalvot kuivuvat ja hengitysteitä ärsyttää. Ollaan tultu Suomessa vuodenaikaan, jossa ulkoilma ja siten myös sisäilma, alkavat kuivua. Kuivalla säällä asunnon sisäilman kosteuspitoisuuden säätelyn merkitys kasvaa. Asunnon kosteutta voi säädellä muun muassa laskemalla sisäilman lämpötilaa ja parantamalla asunnon ilmanvaihtoa. Lue tarkemmat ohjeet Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkisen blogikirjoituksesta.

  • Facebook : 2407149575980234

    Hengitysliitto

    Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, millaista savua oman talon piipusta tupruaa. Polttotapahtuman kriittisin vaihe päästöjen kannalta on syttyminen ja palamisen alkuvaihe. Sytyttämällä oikein voit siis helposti vaikuttaa poltosta aiheutuvien päästöjen määrään. Näin sytytät oikein:

    - Tarkista ennen tulen tekemistä, että tuhka on poistettu asianmukaisesti, ja pellit ovat auki.
    - Lado puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään pilkkeiden välistä.
    - Aseta isot puut alle, pienemmät päälle, ja ylimmäksi sytykkeet.
    - Jätä vapaata tilaa vähintään kolmasosa tulipesän korkeudesta.
    - Huolehdi, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa.

  • Facebook : 2407082829320242

    Hengitysliitto

    Vuoden viimeisessä Hengitys-lehdessä on teemana keuhkoahtaumatauti. Lue lehdestä myös kattava tietopaketti ravinnon vaikutuksesta aivojesi terveyteen, perehdy videopalvelu YouTuben alkeisiin ja katso, minkälaisia työkaluja HJK Oy:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti tarjoaa menestykseen. Lue lisää: https://bit.ly/2GpEyDd

  • Facebook : 2405665772795281

    Hengitysliitto

    Ilotulitteiden aiheuttamat lyhytaikaisetkin korkeat pienhiukkaspitoisuudet voivat aiheuttaa oireiden pahenemista hengitys- ja sydänsairauksia sairastaville sekä haittaa herkille väestöryhmille. Hengitysliitto kehottaa allekirjoittamaan Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on, että siirtymäajan jälkeen ilotulituksia saavat järjestää vain ammattilaiset. https://bit.ly/2Gk07VD