Oireet ja diagnoosi

Jos kuorsaaminen aiheuttaa ongelmia, epäilet uniapneaa tai ja läheisesi ovat huomauttaneet yöllisistä hengityskatkoksista, hakeudu lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Lääkäri arvioi mm. unen pituutta, elämäntapoja, mahdollisia allergioita ja muita sairauksia. Myös ammattiin ja työvuoroihin liittyvät asiat käydään lävitse. Tarvittaessa lääkäri antaa lähetteen keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai hammaslääkärin luo lisätutkimuksiin.

Uniapnea yleisimpiä oireita ovat: 

  • äänekäs, katkeileva kuorsaus, suun kuivuminen ja unenaikaiset hengityskatkokset,
  • yöhikoilu,
  • tihentynyt yöllinen virtsaamistarve,
  • unettomuus,
  • heräily tukehtumisen tunteeseen,
  • aamupäänsärky,
  • jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun, 
  • ärtyisyys,
  • keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus,
  • mielialahäiriöt, jopa masentuneisuus,
  • kurkun karheus ja
  • sukupuolivietin aleneminen.

Uneliaisuuskyselyllä (Epworth Sleepiness Scale, ESS) voi arvioida torkahtamisen todennäköisyyttä eri tilanteissa. Kyselyn tuloksena 10 pistettä tai enemmän tulkitaan normaalista poikkeavaksi. Sama kysely löytyy myös www.terveyskeskus.fi -sivuston laskureista nimellä väsymysmittari. Jos tulos on poikkeava, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa uniapnean mahdollisuudesta. Huom. testit tai oirekyselyt eivät korvaa lääkärin tekemää diagnoosia. 

Monet unitutkimukset tehdään sairaaloiden uniyksiköissä, keuhkosairauksien osastoilla ja kliinisen neurofysiologian yksiköissä. Varsinainen uniapneatutkimus eli unirekisteröinti voidaan tehdä aivosähkökäyrän (EEG) sisältävänä unipolygrafiana tai suppeampana eli yöpolygrafiana sairaala- tai kotirekisteröintinä.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa