Uniapnea

Näiltä sivuilta löydät tietoa uniapnean oireista ja diagnoosista sekä toimintaohjeita sairauden hoitoon ja omahoitoon sekä vertaisten vinkit uniapneaa sairastavalle.

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä.

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen. Yöllä unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3−6-kertaisesti sekä riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön, keuhkovaltimoverenpainetautiin ja todennäköisesti myös sydämen vajaatoimintaan. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski. Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä, joten hoitamattomana se lisää myös riskiä joutua liikenneonnettomuuteen. Lue lisää uniapneasta ja sydämen vajaatoiminnasta Terveysportissa.

Hoitamaton uniapnea estää yleensä ehdotonta valppautta vaativassa ammatissa toimimisen (esim. ammattiautoilijat). Jos henkilö toimii tällaisessa ammatissa ja epäilee sairastavansa uniapneaa, on sairaus tutkittava viipymättä ja hoito aloitettava mahdollisimman nopeasti. 

Unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy n. 10 prosentilla henkilöistä, jotka kuorsaavat. Rakenteellisesti ahdas nielu altistaa kuorsaukselle ja hengityskatkojen syntymiselle. Toisaalta kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa, eivätkä kaikki kuorsaajat sairasta uniapneaa. Vielä ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajista kehittyy uniapneatauti. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä.

Uniapnean riskitekijöistä merkittävin on ylipaino. Painon noustessa myös kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi. Muita yleisiä riskitekijöitä ovat krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osin. Naisilla sairaus yleistyy menopaussin jälkeen.

Yhteistyössä

Helppoa hengittämistä

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa

  • Facebook : 2613487455346444

    Hengitysliitto

    Maaliskuussa hyväksytty kansallinen ilmansuojeluohjelma tarjoaa kunnille tehokkaampia keinoja ohjata rakentamista pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Hengitysliitto on erityisen tyytyväinen siihen, että ilmansuojeluohjelmassa kannustetaan vaihtamaan tulisijat vähäpäästöisiin malleihin. Liitolle on myös tärkeää, että ohjelman puitteissa selvitetään kannusteiden käyttöönottoa tulisijojen uusimisessa sekä tehostetaan tiedottamista puun puhtaasta polttamisesta. Lue lisää: https://bit.ly/2IWU1tV

  • Facebook : 2611813128847210

    Hengitysliitto

    Unen SM-kisat alkavat huomenna torstaina ja mukana on kaksi Yksi elämä -edustajaa: kankaanpääläinen Jani ja helsinkiläinen Pirjo. Pirjo työskentelee henkilöstön hyvinvoinnin parissa ja määrittelee itsensä hyväksi nukkujaksi. Jani taas tekee työtä perheiden parissa ja unelmoi kisan myötä rauhallisesta yöstä hotellissa. Lue lisää Janista https://bit.ly/2ZmYrA2 ja Pirjosta https://bit.ly/2DwrvMh #yksielämä #hyväuni. Hengitysliitto on mukana Yksi elämä -terveystalkoissa.

  • Facebook : 2611801895515000

    Hengitysliitto

    Onko kodissasi sisäilmaongelma? Soita Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimeen. Korjausneuvojat neuvovat sinua homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä ma–to klo 9–15 numerossa 020 757 5181. Palvelu on maksutonta. Soittaminen 0207-alkuisiin numeroihin maksaa 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti.