Usein kysytyt kysymykset

Kysymyksiin ovat vastanneet Hengitysliiton terveydenhuollon ja kuntoutuksen asiantuntijat.

Leave blank for all. Otherwise, the first selected term will be the default instead of "Any".

Lääkäri on lähettänyt sinut keuhkopoliklinikalle, koska hänellä on ilmeisesti oireittesi ja tutkimusten perusteella herännyt epäilys mahdollisesta ammattitaudista. Ammattitauti on sairaus, joka on aiheutunut pääasiallisesti työssä fysikaalisesta, kemiallisesta (kuten asbesti) tai biologisesta tekijästä. Syysuhdetta sairauden ja työn välillä arvioidaan asbestille altistumisen määrän, keston ja sairauden laadun perusteella. 

Keuhkopoliklinikalla lääkäri tutkii ja arvioi altistumisen määrää ja oireita ja tekee tarvittavat tutkimukset oireiden todennäköisen aiheuttajan tunnistamiseksi. Mikäli lääkäri epäilee ammattitautia, hän tekee E-lääkärinlausunnon vakuutusyhtiölle, joka päättää ammattitaudista. Tehdyt tutkimukset korvataan, vaikka sairaus ei osoittautuisikaan ammattitaudiksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että ammattitautiepäily on ollut perusteltu.

Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää hienojakoista pölyä ja ohuita asbestikuituja, jotka kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Asbestille altistumisen ja sairastumisen välillä on 10 - 40 vuoden viive.

Kaikkein yleisin asbestin aiheuttama sairaus on keuhkopussin muutokset eli niin sanottu plakkitauti. Suurin osa näistä muutoksista on ulomman keuhkopussikalvon paksuuntumia eli plakkeja, joilla ei ole yleensä todettu olevan vaikutusta keuhkojen toimintaan. 

Osa muutoksista on sisemmän keuhkopussinkalvon kiinnikkeitä ja paksuuntumista. Niillä voi runsaana esiintyessään olla huomattavaakin vaikutusta keuhkojen toimintaan. 

Asbestoosi eli asbestipölykeuhko on perinteinen asbestisairaus. Keuhkojen alaosaan keuhkokudokseen kehittyy molemmin puolin laaja-alaista sidekudoslisää eli fibroosia. Asbestin aiheuttama vakava sairaus on keuhkosyöpä ja vatsakalvon tai keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain mesoteliooma. 

Lisätietoa:

Asbestisairaudet -sivut

Opas asbestialtistuneelle ja -sairastuneelle

Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija

Lääkäri on tehnyt E-lausunnon vakuutusyhtiölle, koska hän epäilee, että sairautesi (asbestoosi eli asbestipölykeuhko) on ammattitauti. Mikäli lausuntoa ei ole toimitettu sairaalasta eteenpäin, sinun on lähetettävä se siihen vakuutusyhtiöön, jossa viimeinen asbestialtisteinen työsi on ollut vakuutettuna. Lääkäri tekee myös ilmoituksen ammattitaudin epäilystä ja todetusta ammattitaudista Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluviranomaiselle. 

E-lausunnon lisäksi vakuutusyhtiölle on tehtävä kirjallinen selvitys työhistoriasta ja asbestille altistumisesta. Tehkää itse selvitys työhistoriasta. Voit tehdä sen esimerkiksi Työterveyslaitoksen asbestialtistumiskyselylomakkeella. Voit kysyä tarvittaessa myös Eläketurvakeskuksesta luettelon työpaikoistasi. Työhistorian selvittämisessä saat apua sairaalan sosiaalityöntekijältä.

Vakuutusyhtiö lähettää ammattitautipäätöksen kirjallisena. Päätöksessä on ammattitaudin ilmenemispäivä ja sinulle myönnetyt korvaukset. Ammattitaudin ilmenemispäiväksi katsotaan se lääkärissäkäynnin päivä, jolloin sinua ensimmäisen kerran tutkittiin. Se voi olla esimerkiksi ensimmäisen keuhkokuvan tai muun vastaavan tutkimuksen päivämäärä.

Asbestin aiheuttamissa ammattitaudeissa kaikkia koskevat korvaukset maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan. Tapaturmavakuutuslain mukaisesti korvataan sairaanhoito- ja tutkimuskulut, päiväraha, haittaraha, kuntoutus, tapaturmaeläke, perhe-eläke ja hautausavustus.

Lisätietoa:

Opas asbestialtistuneelle ja -sairastuneelle

Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija

Asbestin purkaminen aiemmin kuin 90-luvulla rakennetuissa asunnoissa, esimerkiksi ”rintamamiestaloissa” vaikkapa kylpyhuoneremontin yhteydessä aiheuttaa usein huolta. Yleensä tällaiset altistumiset ovat olleet kertaluonteisia tai muuten lyhytaikaisia, joten niillä on harvoin merkitystä asbestisairauksien kannalta.

Jos esille tulee oireita, tietää altistuneensa pitkäaikaisesti asbestille (esimerkiksi työssään 1960–1980-luvuilla) ja epäilee sairastuneensa, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.

Asbestimateriaalien kartoittaminen

Aina ennen remonttien aloittamista kannattaa selvittää remonttikohteen mahdollisesti sisältämät asbestimateriaalit. Asbestin olemassaolo selvitetään ottamalla epäillystä materiaalista materiaalinäyte, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. On myös asbestikartoituksia tekeviä ammattilaisia, jotka tekevät rakennusmateriaaleissa käytetyn asbestin tunnistamistyötä. Esimerkiksi Eviran sivuilla on lueteltu laboratorioita, joihin materiaalinäytteen voi lähettää tutkittavaksi. Kannattaa kuitenkin aina ennen näytteen lähettämistä varmistaa laboratoriolta, että he voivat sen tutkia. 

Eviran hyväksymät asumisterveyteen liittyvät laboratoriot

Pöly-, hiukkas- ja kuituanalytiikan asiantuntijapalveluja tarjoaa muun muassa Työterveyslaitos: 

Työterveyslaitoksen pöly-, hiukkas- ja kuituanalyysit

Asbestipurkutyö

Asbestia sisältävä rikkoutunut materiaali (esimerkiksi vesiputken ympärillä oleva eristekerros) on aina poistettava. Jos materiaali on ehjä (esimerkiksi kiukaan takana oleva lämmöneristelevy), ei sitä välttämättä tarvitse poistaa. Se on kuitenkin merkittävä hyvin, jotta tulevaisuudessa materiaalia poistettaessa sen tiedetään sisältävän asbestia. 

Asbestimateriaalien purussa kannattaa käyttää ammattilaisia, joiden asbestiosaaminen on varmistettu.

Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Purkutyötä tekevällä yrityksellä ja työntekijällä on oltava koulutus ja työsuojeluviranomaisten antama valtuutus purkutyöhön. Kun tehdään esimerkiksi rakenteiden korjaustöitä, korjattava alue on eristettävä ja alipaineistettava korjaustöiden ajaksi. Purun jälkeen on tehtävä perusteellinen siivous ja tuuletus.

Tietoa asbestista

Asbesti on luonnon kuitumainen silikaattimineraali. Hienojakoisena pölynä asbesti kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin ja aina keuhkorakkuloihin saakka. Asbestipölylle altistuminen saattaa aiheuttaa keuhkopussin (=pleuran) sairauksia, jotka ovat yleensä hyvänlaatuisia ja valtaosa niistä on niin sanottuja plakkitauteja eli keuhkopussin paksuuntumia, kovettumia. Asbestille altistuminen voi aiheuttaa myös harvinaisempia sairauksia, kuten asbestipölykeuhkoa (asbestoosia), keuhkosyöpää ja keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuisia kasvaimia (mesoteliooma). Tupakointi lisää monikertaisesti riskiä sairastua keuhkosyöpään. Asbestin aiheuttamat sairaudet ilmenevät usein vasta 10 – 40 vuoden päästä altistumisesta. Rakennusmateriaaliin sidottuna oleva ehjä asbesti ei aiheuta vaaraa terveydelle, mutta rikkoutuneista materiaaleista saattaa irrota asbestipölyä sisäilmaan. 

Asbestin käyttöä alettiin rajoittaa Suomessa vuonna 1976, vuonna 1988 asbestityö säädettiin luvanvaraiseksi ja edellyttämään erityiskoulutusta ja vuonna 1994 asbestin käyttö kiellettiin kokonaan. Asbestia on käytetty sementtituotteissa (mm. Minerit, Vartti ja Luja) seinissä ja katoissa, lämpöputkien ja -kattiloiden eristyksissä sekä asbestiruiskutuksina rakenteiden palo-, ilmanvaihto-, lämpö- ja akustiikkaeristyksissä. Asbestille voi altistua edelleen etenkin korjaus- ja saneerausrakentamisen yhteydessä, kun asbestia sisältäviä materiaaleja käsitellään ja ilmaan leviää asbestikuituja, niiden hengittäminen aiheuttaa terveysvaaran.

Lisää tietoa löydät muun muassa sivulta Asbestisairaudet ja Oppaasta asbestialtistuneille ja sairastuneille.

Liikunta on tärkeä osa hengityssairaan omahoitoa. Se vähentää oireita, parantaa fyysistä aktiivisuutta, elämänlaatua ja vähentää alakuloisuutta. Hyvä kunto vähentää terveyspalveluiden käyttöä.

Harrasta sellaista liikuntaa, josta pidät ja johon olet tottunut. Muista huolellinen alkulämmittely. Jos liikut ulkona, huomioi, että pakkanen ja etenkin tuuli sekä katupöly saattavat pahentaa hengenahdistusta.

Kävely, vesijuoksu, soutu, hiihto ja pyöräily ovat hyviä kestävyysharjoittelumuotoja. Sähkö- ja kuntopyöräily ovat tavallista pyöräilyä kevyempiä vaihtoehtoja.

Opi tunnistamaan hengästymisen ja hengenahdistuksen ero! Hengästyminen on hyväksi ja se loppuu yleensä pian rasituksen jälkeen. Pyri liikkumaan kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa tai mieluummin 20 minuuttia päivittäin, yhteensä vähintään 2,5 tuntia viikossa.

Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu on hengityssairautta sairastavalle myös erittäin tärkeää. Hyvä lihaskunto pitää yllä toimintakykyä ja ryhtiä, mikä taas helpottaa hengittämistä. Lihaskuntoa ja tasapainoa on hyvä harjoittaa kaksi kertaa viikossa. Jos teet lihaskuntoharjoittelun kuntosalilla, käytä sellaista painoa, jolla jaksat tehdä 10–12 toistoa kolmesti niin, että vähintään neljällä viimeisellä toistolla tunnet painon raskauden. Muista liikkeitä tehdessäsi sujuva ja mahdollisimman rento hengitys. Pidä tarvittaessa taukoja. Ole aktiivinen tauon aikana. Voit vaikka ravistella lihaksia, kävellä tai keskittyä hengittämään. Päivittäinen venyttely on tärkeää. Tee 30–60 sekunnin venytyksiä kerrallaan ja tehosta venytystä rauhallisella ja rennolla uloshengityksellä.

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja
Marika Kiikala-Siuko, harvinaisten hengityssairauksien suunnittelija

Kyllä hengityssairas saa hengästyä liikkuessa. Hengästyminen on merkki siitä, että liikunta on tehokasta. 

Hengästyttävä liikunta on tärkeä osa hengityssairauden hoitoa. Sitä harrastamalla opit helpommin tunnistamaan hengenahdistuksen ja hengästymisen eron. Nyrkkisääntö on, että hengästyminen loppuu liikunnan loppuessa. 

Hengenahdistus on seurausta hapenkulun häiriöstä. Se voi tulla ilman rasitustakin ja jatkua, vaikka rasitus on jo loppunut. 

Hengenahdistuksen iskiessä kannattaa ottaa omahoidon mukaisesti sisään hengitettävää avaavaa lääkettä. Niitä voi ottaa myös ennen liikuntaa, kun tietää fyysisen rasituksen laukaisevan rasitusoireen. Lääkettä voi ottaa myös liikunnan aikana. 

Hengenahdistusta voi ehkäistä esimerkiksi hengityslihaksia treenaamalla. Kovilla pakkasilla ja siitepölyaikaan kannattaa liikkua omia oireita seuraten ja tarpeen mukaan sisätiloissa. 

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja

Mitään yksiselitteistä pakkasrajaa on vaikea määritellä. Pakkasenkesto on yksilöllistä myös hengityssairailla. Yleisimmin henkeä alkaa ahdistaa hengityssairailla 15 - 25 asteen pakkasessa. Kylmä ilma kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteiden putkistoa ja aiheuttaa sen supistumisen. Samalla limaneritys lisääntyy, keuhkoputkien sisäpinnan limakalvot turpoavat ja limaa poistavien värekarvojen toiminta heikkenee. Näin uloshengitys alkaa tuntua raskaalta ja hengitystiet voivat vinkua. Astmassa ja keuhkoahtaumataudissa nimenomaan uloshengitys vaikeutuu. Tupakoijalla oireet ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin tupakoimattomalla. Kannattaa ottaa myös tuulen vaikutus huomioon arvioidessa pakkasta. Tuulen vaikutuksesta pakkaseen on lisätietoja Ilmatieteenlaitoksen sivuilla http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-pakkasen-purevuudesta.

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja

Molemmat kannattaa ottaa. Influenssa voi aiheuttaa hengityssairauden pahenemisvaiheen. Muita riskiryhmiä hengityssairaiden ohella ovat sydän- ja verisuonitauteja, diabetestä, maksa- ja munuaistauteja sairastavat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on heikentynyt jonkin sairauden tai sen hoidon takia. Nämä sairausryhmät ovat oikeutettuja saamaan maksuttoman influenssarokotteen terveyskeskuksesta. THL:n mukaan rokotteen antama suoja on työikäisillä 70 - 90 %. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottaminen vähentää influenssasta johtuvia sairaalahoitoja 40 - 70 % ja kuolleisuutta 50 - 70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien. Työikäisten kannattaa ottaa rokote silloin, kun lähipiirissä on riskiryhmään kuuluva henkilö. Kaikki ne, joilla on lähikontakti hengityssairautta sairastavaan henkilöön, saavat rokotteen ilmaiseksi. Kansallisen rokotus-ohjelman kausi-influenssarokote on turvallinen. Sitä on käytetty Suomessa jo 50 vuotta, eikä se sisällä tehoste-ainetta.

Pneumokokkirokotetta suositellaan muun muassa henkilöille, joilla on krooninen keuhkosairaus tai sydänsairaus, tyypin 1 diabetes, maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sekä henkilöille, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Pneumokokkirokote täytyy kustantaa itse.

Lisätietoa kausi-influenssarokotuksesta THL:n sivuilla

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja