Usein kysytyt kysymykset

Kysymyksiin ovat vastanneet Hengitysliiton terveydenhuollon ja kuntoutuksen asiantuntijat.

Leave blank for all. Otherwise, the first selected term will be the default instead of "Any".

Liikunta on tärkeä osa hengityssairaan omahoitoa. Se vähentää oireita, parantaa fyysistä aktiivisuutta, elämänlaatua ja vähentää alakuloisuutta. Hyvä kunto vähentää terveyspalveluiden käyttöä.

Harrasta sellaista liikuntaa, josta pidät ja johon olet tottunut. Muista huolellinen alkulämmittely. Jos liikut ulkona, huomioi, että pakkanen ja etenkin tuuli sekä katupöly saattavat pahentaa hengenahdistusta.

Kävely, vesijuoksu, soutu, hiihto ja pyöräily ovat hyviä kestävyysharjoittelumuotoja. Sähkö- ja kuntopyöräily ovat tavallista pyöräilyä kevyempiä vaihtoehtoja.

Opi tunnistamaan hengästymisen ja hengenahdistuksen ero! Hengästyminen on hyväksi ja se loppuu yleensä pian rasituksen jälkeen. Pyri liikkumaan kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa tai mieluummin 20 minuuttia päivittäin, yhteensä vähintään 2,5 tuntia viikossa.

Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu on hengityssairautta sairastavalle myös erittäin tärkeää. Hyvä lihaskunto pitää yllä toimintakykyä ja ryhtiä, mikä taas helpottaa hengittämistä. Lihaskuntoa ja tasapainoa on hyvä harjoittaa kaksi kertaa viikossa. Jos teet lihaskuntoharjoittelun kuntosalilla, käytä sellaista painoa, jolla jaksat tehdä 10–12 toistoa kolmesti niin, että vähintään neljällä viimeisellä toistolla tunnet painon raskauden. Muista liikkeitä tehdessäsi sujuva ja mahdollisimman rento hengitys. Pidä tarvittaessa taukoja. Ole aktiivinen tauon aikana. Voit vaikka ravistella lihaksia, kävellä tai keskittyä hengittämään. Päivittäinen venyttely on tärkeää. Tee 30–60 sekunnin venytyksiä kerrallaan ja tehosta venytystä rauhallisella ja rennolla uloshengityksellä.

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja
Marika Kiikala-Siuko, harvinaisten hengityssairauksien suunnittelija

Kyllä hengityssairas saa hengästyä liikkuessa. Hengästyminen on merkki siitä, että liikunta on tehokasta. 

Hengästyttävä liikunta on tärkeä osa hengityssairauden hoitoa. Sitä harrastamalla opit helpommin tunnistamaan hengenahdistuksen ja hengästymisen eron. Nyrkkisääntö on, että hengästyminen loppuu liikunnan loppuessa. 

Hengenahdistus on seurausta hapenkulun häiriöstä. Se voi tulla ilman rasitustakin ja jatkua, vaikka rasitus on jo loppunut. 

Hengenahdistuksen iskiessä kannattaa ottaa omahoidon mukaisesti sisään hengitettävää avaavaa lääkettä. Niitä voi ottaa myös ennen liikuntaa, kun tietää fyysisen rasituksen laukaisevan rasitusoireen. Lääkettä voi ottaa myös liikunnan aikana. 

Hengenahdistusta voi ehkäistä esimerkiksi hengityslihaksia treenaamalla. Kovilla pakkasilla ja siitepölyaikaan kannattaa liikkua omia oireita seuraten ja tarpeen mukaan sisätiloissa. 

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja

Mitään yksiselitteistä pakkasrajaa on vaikea määritellä. Pakkasenkesto on yksilöllistä myös hengityssairailla. Yleisimmin henkeä alkaa ahdistaa hengityssairailla 15 - 25 asteen pakkasessa. Kylmä ilma kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteiden putkistoa ja aiheuttaa sen supistumisen. Samalla limaneritys lisääntyy, keuhkoputkien sisäpinnan limakalvot turpoavat ja limaa poistavien värekarvojen toiminta heikkenee. Näin uloshengitys alkaa tuntua raskaalta ja hengitystiet voivat vinkua. Astmassa ja keuhkoahtaumataudissa nimenomaan uloshengitys vaikeutuu. Tupakoijalla oireet ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin tupakoimattomalla. Kannattaa ottaa myös tuulen vaikutus huomioon arvioidessa pakkasta. Tuulen vaikutuksesta pakkaseen on lisätietoja Ilmatieteenlaitoksen sivuilla http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-pakkasen-purevuudesta.

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja

Molemmat kannattaa ottaa. Influenssa voi aiheuttaa hengityssairauden pahenemisvaiheen. Muita riskiryhmiä hengityssairaiden ohella ovat sydän- ja verisuonitauteja, diabetestä, maksa- ja munuaistauteja sairastavat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on heikentynyt jonkin sairauden tai sen hoidon takia. Nämä sairausryhmät ovat oikeutettuja saamaan maksuttoman influenssarokotteen terveyskeskuksesta. THL:n mukaan rokotteen antama suoja on työikäisillä 70 - 90 %. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottaminen vähentää influenssasta johtuvia sairaalahoitoja 40 - 70 % ja kuolleisuutta 50 - 70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien. Työikäisten kannattaa ottaa rokote silloin, kun lähipiirissä on riskiryhmään kuuluva henkilö. Kaikki ne, joilla on lähikontakti hengityssairautta sairastavaan henkilöön, saavat rokotteen ilmaiseksi. Kansallisen rokotus-ohjelman kausi-influenssarokote on turvallinen. Sitä on käytetty Suomessa jo 50 vuotta, eikä se sisällä tehoste-ainetta.

Pneumokokkirokotetta suositellaan muun muassa henkilöille, joilla on krooninen keuhkosairaus tai sydänsairaus, tyypin 1 diabetes, maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sekä henkilöille, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Pneumokokkirokote täytyy kustantaa itse.

Lisätietoa kausi-influenssarokotuksesta THL:n sivuilla

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja