Mielipide: Astmaa ei voi harjoitella pois

6.09.2017
Kosteus- ja homevaurioille altistuminen sekoitetaan usein ympäristöherkkyyteen. Rajanveto on vaikeaa, eivätkä asiantuntijat ole toistaiseksi päässeet siitä yksimielisyyteen.

Helsingin Sanomat on nostanut esiin kahdessa kirjoituksessaan (Tiede 4.9. ja 5.9.) ympäristöherkän ihmisen homeoireiden poistumisen aivojen limbisen järjestelmän harjoittamisella. Arkikielellä se tarkoittaa uusien toimintatapojen ja ajatusmallien opettelemista vaikeista tilanteista selviämistä varten. Moni saakin helpotusta erilaisten sairauksiensa oireisiin elämänhallinnan apukeinoista.

Tutkimusten mukaan rakennusten kosteusvauriot ovat yhteydessä astmaa sairastavien hengitystieoireisiin ja uuden astman kehittymiseen. Nämä tulokset on koottu muun muassa kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suositukseen vuonna 2016. Siitä, mitä kaikkia muita oireita tai sairauksia kosteus- ja homevaurioille altistuneelle voi kehittyä, tutkijat ja asiantuntijat ovat vielä osittain erimielisiä.

Käypä hoito -suositus kehottaa korjaamaan vaurioituneet rakennukset. Ilman asiantuntevaa korjausrakentamista terveysongelmat eivät ratkea, päinvastoin: lisää ihmisiä altistuu, oireilee ja lopulta sairastuu. On hoidettava sekä syitä että seurauksia.

Kosteus- ja homevaurioille altistuminen sekoitetaan usein ympäristöherkkyyteen. Rajanveto on vaikeaa, eivätkä asiantuntijat ole toistaiseksi päässeet siitä yksimielisyyteen.

Ympäristöherkkyydessä ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyistä materiaaleista tai paikoista, kuten erilaisista kemikaaleista, hajusteista ja sähkömagneettisista kentistä. Ympäristöherkkyys on lisätty suomalaiseen ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Oman erillisen oirekoodin puuttuessa kosteus- ja homevaurioille altistuneet saavat usein juuri tämän ympäristöherkkyyden oirekoodin.

Sisäilmasta oireilevat ja sairastuneet kokevat saavansa helposti leiman, jonka vuoksi heidän fyysisiä oireitaan ei oteta tosissaan. Hengitysliiton kokemustiedon mukaan sisäilmaongelmille altistumisesta jopa jätetään kertomatta lääkärin vastaanotolla. Joskus sairastuneen on helpompi saada apua yksittäiseen oireeseen kuin koko tilanteeseensa. Leimautuminen terveydenhoidossa ”oireiden kuvittelijaksi” on myös sikäli ongelmallista, että sairastunut voi jäädä vaille tarpeellisia tutkimuksia ja hoitoa.

Ympäristöministeriön arvion mukaan 600 000–800 000 ihmistä altistuu Suomessa päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Oireita ja elämää helpottavat menetelmät ovat yksi osa potilaan elämänlaadun parantamista. On kuitenkin haitallista typistää kosteus- ja homevaurioille altistuminen tilanteeksi, jonka voi korjata ajatus- ja käyttäytymismalleja muuttamalla.

Kiti Haukilahti
sisäilmatoiminnan suunnittelija

Sari Mäki
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Hengitysliitto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 6.9.2017