Miten kuntotarkastajan pätevyyttä kannattaa arvioida?

7.04.2017
Meiltä
Talon tarkastus käynnissä
Miten kuntotarkastajan osaamista kannattaa arvioida ja miten kannattaa toimia, jos epäilee ettei kaikki mennyt tarkastuksessa niin kuin piti? Asiantuntijamme vastaavat.

Suomessa ei ole lakia eikä säädöstä, joka määrittelisi, mitä asuntokaupassa käytettävän kuntotarkastajan pitää osata. Kuntotarkastajien joukosta löytyy monen tasoista tekijää, joten asunnon kuntotarkastuksen tilaajan kannattaa olla valppaana. Luotettavan kuntotarkastajan löytyminen on usein ns. kiven alla.

Hengitysliiton asiantuntijat vastasivat useimmin esitettyihin kysymyksiin siitä, miten kuntotarkastajan osaamista kannattaa arvioida ja miten kannattaa toimia, jos epäilee ettei tarkastuksessa kaikki mennyt kuten piti. Vastauksissa on hyödynnetty myös FISEn, Kuluttajariitalautakunnan, Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkoaineistoja sekä Hometalkoot.fi -sivustoa.

Miten kuntotarkastajan pätevyyttä kannattaa arvioida? 

Tarkista, että kuntotarkastajalta löytyy merkintä sertifioidusta AKK-tutkinnosta (Asuntokaupan kuntotarkastaja) tai AKK, FISE –pätevyydestä. Koulutusvaatimukset sisältävät tutkinnon (vähintään rakennusmestari, AMK tai teknikko), pätevyyskoulutuksen, työnäytteitä ja pätevyystentin. Lisäksi edellytetään vähintään 5 vuoden monipuolista työkokemusta (arviointi- ja tarkastustehtävät, avustaminen tutkimustehtävissä) talonrakennus- ja kiinteistöalalta. Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen se on uusittava.

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, osaako kuntotarkastaja kertoa yleistajuisesti rakennukseen liittyvistä teknisistä asioista. Hyvään toimintatapaan kuuluu, että kuntotarkastaja kutsuu tarkastuksen jälkeen ostajan ja myyjän yhteiseen kokoukseen, jossa kuntotarkastaja selvittää keskustellen koko kuntotarkastuksen kulun, mahdolliset löydökset sekä toimenpide-ehdotukset.

Kannattaa selvittää ennen kuntotarkastuksen tilaamista, onko AKK-tarkastajalla myös pätevyys tehdä tarkempia tutkimuksia ja tutkimustulosten tulkintoja. Esimerkiksi Rakennusterveys-asiantuntija on pätevä tekemään sekä kuntotutkimuksia että tulkitsemaan tutkimustuloksia.

Mistä voin varmistaa, että pätevyys on todella olemassa?

FISE Oy on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä yritys, joka mm. ylläpitää pätevyysrekisteriä.

Mitä ja miten kuntotarkastaja toimii?

Kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille. Suosittelemme, että myyjä ja ostaja valitsevat, tilaavat ja maksavat kuntotarkastuksen yhdessä. Tarkastus tehdään aistinvaraisesti, mahdolliset riskirakenteet huomioon ottaen ja pääosin rakenteita rikkomatta. Kiinteistön omistajan luvalla on mahdollista porata reikiä riskipaikkoihin, joista on sitten mahdollista saada suhteellisen kosteuden mittarilla tarkempia havaintoja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakenteita rikkomattomiin menetelmiin sisältyy aina myös rajoituksia ja epävarmuustekijöitä.

Jos kuntotarkastaja havaitsee jotain, hän on velvollinen raportoimaan havainnoistaan ja suosittelemaan kuntotutkimuksia. Kuntotarkastaja kertoo myös rakenteiden teknisen käyttöiän. Kuntotutkimukset ovat laajempia, niissä avataan rakenteita ja otetaan näytteitä eli ne ovat myös pitkäkestoisempia tutkimuksia.

Kuntotarkastuksessa kerätään tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä jatkotoimenpide-ehdotuksista.

Kuntotarkastustoimintaa ohjaa YTM eli Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli, joka on laadittu Ympäristöministeriön johdolla selkeyttämään ja yhtenäistämään alan toimintaa.

Kuntotarkastajan on noudatettava erityistä suoritusohjetta LVI 01-10414 (2007) tai KH 90-00394 (2007). Saatavilla on myös tilaajan ohje (2007) eli KH-kortti 90-00393.

Asuntokaupan kuntotarkastukseen ei kuulu materiaalinäytteitä eikä sisäilmatutkimuksia.

Kuinka kauan kuntotarkastukseen voi luottaa?

Kuntotarkastus koskee vain tarkastuksen tarkastusajankohtaa. Joskus, esim. vuodon johdosta, tosiasiallinen tilanne saattaa muuttua oleellisesti lyhyenkin ajan kuluessa. Kuntotarkastuksessa kannattaa siksi kiinnittää huomio raportin tuoreuteen.

Kuinka yleistä on, että kuntotarkastetusta asunnosta löytyy kosteus- tai homevaurioita?

Kuluttajariitalautakunta on tietääksemme vuodesta 2007 alkaen käsitellyt asuntokaupan kuntotarkastusten laatua koskevia valituksia. Tapauksia on kertynyt tähän mennessä noin 50.

Pieleen meni. Olen pettynyt kuntotarkastajaan. Mitä voin tehdä?

Jos kaikki ei mene kuin suunnitelmien mukaan, voit tehdä kuntotarkastajasta reklamaation. Se on kuitenkin tehtävä kohtuullisessa ajassa, käytännössä muutaman viikon sisällä siitä, kun virhe on tullut ilmi. Kuntotarkastaja on vastuussa tekemästään työstä. Jos kuntotarkastuksessa on tapahtunut virhe, voit vaatia hyvitystä. Kuntotarkastaja on velvollinen palauttamaan palkkionsa joko osin tai kokonaan sekä korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Ota ensin yhteys kuntotarkastusta tehneeseen yritykseen ja anna heille mahdollisuus ratkaista ongelma. Jos asiat eivät etene, kuluttajat voivat kysyä lisää neuvoja kuluttajaneuvonnasta ja tarvittaessa tehdä valituksen kuluttajariitalautakuntaan. Vaihtoehtoinen tapa toimia on viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos kuntotarkastajalla on AKK-pätevyys, voi valituksen tehdä myös FISEen.

Useimmat julkisuudessa viime aikoina esille tulleet tapaukset ovat ns. epäpätevien kuntotarkastajien tekemiä tarkastuksia.

Mitä vielä kannattaa muistaa? 

Suosituksia ja vinkkejä hyvästä kuntotarkastajasta kannattaa kysyä asuntokauppoja tehneiltä tutuilta ja työkavereilta. Kuntotarkastajalta voi pyytää suosituksia aiemmista tarkastuksista ja olla sitten yhteydessä hänen aiempiin asiakkaisiinsa – sekä ostajiin että myyjiin.

Lisätietoja: 

www.hometalkoot.fi
www.fise.fi  

Katso myös Helsingin Sanomien -artikkelin aiheesta Näin löydät pätevän kuntotarkastajan ja voit välttää kalliit korjaukset – Ammattitaidoton tarkastaja ei aina huomaa homevauriota

Sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö
Timo Kujala
Hengitysliitto ry
timo.kujala@hengitysliitto.fi
040 733 6702