Pikkulapsen astman toteaminen on hankalaa

9.03.2018
Maailmalta
Poika astma avaava
Keuhkojen toiminnan mittaaminen taaperoikäisiltä lapsilta ei vielä onnistu objektiivisin menetelmin. Alle 3-vuotiaiden astma todetaankin usein kliinisin perustein. Lasten astman diagnosointi kuuluu aina lastentautien erikoislääkärille tai lastenallergologille.

Pikkulapsilla virusinfektion yhteydessä esiintyy usein hengityksen vaikeutta ja vinkunaa. Tällainen oireilu on yleensä hyvänlaatuista. Sen sijaan uloshengitettäessä esiintyvä hengitysvaikeus on yhteydessä suurentuneeseen astman riskiin ja keuhkojen toimintahäiriöihin myöhemmin elämässä. Pelkkä yskä ilman hengitysvaikeutta on harvoin astmaa.

Jos lapsi on kärsinyt toistuvasta hengityksen vinkunasta ja tunnetut astmariskin kriteerit täyttyvät, hänellä on kouluiässä astma yli 70 %:n todennäköisyydellä. Jos taas mikään kriteereistä ei täyty, lapsella ei ole astmaa kouluiässä lähes 90 %:n todennäköisyydellä. Lapsen astma on yleensä lievä ja sen ennuste on hyvä.

Alle 3-vuotiaiden lasten astman diagnosointi ja päätös anti-inflammatorisen eli tulehdusta vähentävän lääkityksen aloittamisesta kuuluvat aina lastentautien erikoislääkärin tai lastenallergologin vastuulle. Jos lapsella diagnosoidaan astma, aloitetaan kolmen kuukauden hoitokokeilu säännöllisesti inhaloitavalla kortisonilla. Lääkkeen teho voi olla heikompi kuin isommilla lapsilla.

Pienten ja paljon infektioita sairastavien astmalasten inhaloitavan kortisonin kokonaisannos ei saa kasvaa liian suureksi. Harvakseltaan tai jaksoittain oireita saavia pikkulapsia ei kannata hoitaa jatkuvalla kortisonilääkityksellä. Päiviä, jolloin annetaan suurennettu annos, tulee olla vähemmän kuin päiviä normaaliannoksella. Jaksoittaisessa hoitomallissa suuriannoksisia päiviä tulee olla vähemmän kuin päiviä ilman lääkettä.

Läh­de: Mä­kelä M, Malm­berg P, Pel­konen A. Näin tut­kin, hoi­dan ja seu­raan las­ten ast­maa. Suom Lää­käril 2018;73:342–8. Artik­keli jul­kaistaan Lääkä­ri­leh­dessä 6/2018.