Säällä kuin säällä, katupöly alkaa jo olla täällä

11.04.2018
Meiltä
Liikenne katupöly
Keväisin, maalis-huhtikuussa, katupölyn määrä on suurimmillaan. Se tuntuu nipistelynä silmissä, nenässä ja aiheuttaa terveysongelmia erityisesti hengityssairaille.

Katupölyn määrään on mahdollista vaikuttaa tehokkaalla katujen kunnossapidolla sekä suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä autoilun sijaan. Omissa reittivalinnoissa kannattaa suosia viheralueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä kulkevia katuja.

Tänä vuonna katupölyltä suojautuminen on tavallista vaikeampaa. Etelä-Suomessakin asti sataa vielä lunta ja viheralueet ovat edelleen lumikinosten alla. Katupölyä alkaa olla jo hengitysilmassa, mutta katujen puhdistuksen aloittamiseen päästään vasta yöpakkasten loputtua. Odotettavissa on, että hengitysilmassa olevan katupölyn määrä menee huonompaan suuntaan. Tilanne korjaantuu, kun kadut saadaan puhdistettua ja pääsemme nauttimaan lämpimistä kevätsäistä.

Hengitysliitto suosittaa, että hengityssairauksia sairastavat, ja katupölylle muuten herkistyneet ihmiset, ottavat aktiivisesti käyttöön hengityssuojaimet tulevien kuukausien aikana. ”Yksittäinen ihminen voi tässä tilanteessa helpottaa omia oireitaan lähinnä suojautumalla”, toteaa järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

”Jos mahdollista, kannattaa tehdä puistokävelyitä. Jos tällaisissa oloissa kävelee vilkasliikenteisten reittien varrella, kävelyn terveyshyödyt jäävät saamatta – huono hengitysilma aiheuttaa niin paljon kielteisiä terveysvaikutuksia.”

Huono hengitysilma on onneksi vielä vain väliaikainen ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Suomessa on maailman kolmanneksi puhtain ilmanlaatu. Helsingissäkin pienhiukkasten pitoisuuksien raja-arvot ilmassa ovat ylittyneet tänä vuonna vain neljä kertaa katupölyn takia.  

Faktaa katupölystä:

  • katupölyn koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti
  • katupölyn haitallisuuteen vaikuttaa niiden koko (pienhiukkaset ja karkeat) sekä koostumus
  • katupöly sisältää mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta, hiekotushiekkaa, tiesuolaa, metallihiukkasia (ajoneuvojen jarrujen, kytkimen, moottorin, nastarenkaiden kulumisen tuottamat), renkaiden kulumisen tuottamia kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä
  • isoimmissa katupölyhiukkasissa voi olla myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia
  • tieliikenne nostaa ilmaan maaperähiukkasia myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta

Lisätietoa katupölyltä suojautumisesta