Kielet

Sairastunut on autettava jaloilleen, ei syrjäytettävä yhteiskunnasta

11.04.2019
Meiltä
Terveydenhuolto
Saanko ajan terveyskeskukseen, pystynkö menemään töihin vai pahenevatko oireeni entisestään? Miten turvaan oman ja perheeni toimeentulon? Ostanko ruokaa vai lääkkeitä? Nämä kysymykset ovat todellisuutta liian monelle suomalaiselle. Sairastuminen tuottaa aina huolta ja kuluja niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle. Mutta hoitamaton sairaus ja syrjäytyminen tulevat vielä kalliimmaksi.

Keuhkoahtaumatautia, astmaa, uniapneaa ja harvinaisia hengityssairauksia sairastaa miljoona suomalaista. Sisäilma-ongelmille altistuu 600 000 – 800 000 ihmistä päivittäin. Heistä osa oireilee ja sairastaa pitkäaikaisesti. Sää- ja ilmastoriskien kasvaessa vaikutukset hengitysterveyteen kasvavat, eniten ikääntyneiden ja pitkäaikaisesti sairaiden kohdalla.

Hengitysliitto vaatii:

  1. Lääkekorvausten, terveydenhuollon maksujen ja matkakorvausten maksukatot on yhdistettävä ja tason on oltava aiempaa alhaisempi.
  2. Sisäilmasta oireilevien ja sairastavien työkyvyttömien ja työpaikkakyvyttömien tilanne on ratkaistava osana sosiaaliturvauudistusta.
  3. Ihmisten terveys on huomioitava ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja muutokseen varautumisessa.
  4. Sisäilmaongelmissa on hoidettava sekä ihmiset että rakennukset. Terve sisäilma on kaikkien etu.

Sosiaaliturvauudistuksessa on turvattava heikossa asemassa olevat, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan turvaverkoista. Vähävaraiselle on suuri merkitys sillä, voiko hän maksaa jaksotetusti neljässä erässä vuosiomavastuun omasta hoidostaan ja lääkkeistään vai painottuvatko kulut alkuvuoteen. Maksutaakkaa lisää se, että hengityssairaat ovat usein monisairaita ja tarvitsevat myös lääkkeitä, joista ei saa lääkekorvausta. Sairastamisen kustannukset on saatava laskemaan, jotta jokaisella on varaa hoitaa itsensä.

Sisäilmasta sairastumista on ehkäistävä ennalta huolehtimalla rakennusten laadukkaasta rakentamisesta, huoltamisesta ja korjaamisesta. Jos kosteusvaurioita tai muita sisäilmaongelmia havaitaan, tulee ne korjata. Ihmisten terveyden kannalta näissä ratkaisuissa kestää vielä liian kauan.

Sisäilmasta oireileva ja sairastava saattaa jäädä kokonaan ilman tuloja. Jos ihminen ei pysty työskentelemään sisäilmaongelmaisessa työpaikassa, ei hän välttämättä ole oikeutettu sairauspäivärahaan eikä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sinnittely työpaikassa ja poissaolokierre eivät ratkaise terveydellistä tilannetta ja heikentävät jo valmiiksi taloutta. Työpaikoilla on mahdollista tehdä erilaisia ratkaisuja, kuten järjestää etätyömahdollisuus tai väistötiloja. Näitä keinoja käytetään edelleen liian harvoin. On tapauksia, joissa ne eivät ole edes realistinen vaihtoehto. Sisäilmasta sairastaville tulee taata sosiaaliturva, jotta he pääsevät toipumaan ja esimerkiksi etsimään uuden työn tai kouluttautumaan uudelle alalle.

Ilmasto- ja sääriskit vaikuttavat erityisesti ikääntyneisiin ja kroonisesti sairaisiin ihmisiin. Allergiaoireet lisääntyvät, helle aiheuttaa terveyshaittoja, metsäpalot heikentävät hengitysilman laatua ja tulvat sekä niiden tuottamat rakennusten kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Myös eläinten, kuten punkkien, välittämät sairaudet ja infektiosairaudet yleistyvät. Suomen on varauduttava lisääntyneeseen terveydenhuollon tarpeeseen, mutta ennen kaikkea tehtävä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta riskit eivät toteudu.

Lue lisää ja katso videot Hengitysliiton eduskuntavaalivaatimuksista täällä.

Lisätiedot:

Katri Nokela, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, 040 669 2096
Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, 040 588 2782
etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fi