Sisäilmaongelmien ei tarvitse johtaa asunnottomuuteen – kuntien on kannettava vastuu

17.10.2019
Meiltä
koti
Sisäilmaongelmien vuoksi asunnottomaksi jääneille on järjestettävä sisäilmaltaan sopiva asunto. Perheiden säilyminen yhdessä on turvattava.

Kuntien asuntotoimet ja päättäjät tunnistavat liian vähän sisäilmasta oirelevien ja sairastavien asunnottomuutta. Moni joutuu nukkumaan ystävien ja sukulaisten luona pitkiäkin aikoja. Harva perhe pääsee tilapäismajoitukseen saman katon alle. Sisäilmasta oireilevat tarvitsevat kohdennettua tukea asumiseen:

– Kannatamme asunto ensin -periaatetta. Sisäilmasta sairastaville on saatava ensin sisäilmaltaan sopiva asunto, sen jälkeen voidaan alkaa järjestää muita asioita, vertais- ja vaikuttamistoiminnan asiantuntija Sari Mäki kertoo.

– Asumisen tuen lisäksi monet tarvitsevat tukea niin taloudelliseen tilanteeseensa, käytännön asioiden järjestelyyn kuin hyvinvoinnistaan huolehtimiseen, hän jatkaa.

Asunnottomuutta hoidetaan kunnissa usein päihde- ja mielenterveyspalvelujen osana, johon Hengitysliiton mukaan sisäilmasta sairastavat henkilöt eivät kuulu. Hengitysliiton tekemän kartoituksen mukaan sisäilmasta oireilevat ja sairastavat eivät yleensä majoitu asunnottomille tarkoitetussa tilapäismajoituksessa. Oireileville tarvitaan muunlaisia tukitoimia:

– Sisäilmasta sairastavien pitää saada mahdollisuus koenukkua vuokra-asunnossa ennen asuntotarjouksen hyväksymistä. Tilapäismajoitus on järjestettävä koko perheelle sisäilmaltaan sopivassa paikassa. Perhesuhteiden säilyttäminen, ihmisen itsemääräämisoikeuden ja lasten hyvinvoinnin turvaaminen on asunnottomuusuhan alla tärkeää, Sari Mäki painottaa.

Sisäilmaongelmista johtuva asunnottomuus voi yllättää. Jos kohtaa asunnossaan sisäilmaongelmia, kaikki elämän peruspilarit saattavat romahtaa: työkyky, toimeentulo, terveys ja koti. Silloin yhteiskunnan tehtävä on tulla avuksi perusturvan osalta.