Sisäilmasta oireilun ja sairastumisen syitä sekä seurauksia – uutta tutkimustietoa

8.09.2017
Sisäilma-ongelmille altistuminen, sisäilmasta oireilu ja siitä sairastuminen on ollut monessa tutkimuksessa esillä vuonna 2017. Hengitysliitto seuraa aktiivisesti alan tutkimustiedon lisääntymistä ja kerää kokemustietoa, niin ongelmista kuin mahdollisista ratkaisuistakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos nosti (THL 17.8. tiedote) esiin, miten näkyvät homekasvustot, homeen haju sekä kosteusvahingot ovat yhteydessä astman oireisiin. THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkasen mukaan ”Jotta rakennusten terveyshaittoja ja korjausten kiireellisyyttä voitaisiin jatkossa yhä paremmin arvioida, tarvitaan lisää tutkimusta eri tekijöiden ja oireilun yhteyksistä myös silloin, kun altistuminen on vähäisempää”.  Hengitysliitto yhtyy Pekkasen näkemykseen ja suosittaa, että päiväkotien ja koulujen korjausten tarpeeseen puututtaisiin aikaisemmin.

THL on julkaissut myös tuoreen työpaperin (nro 11/2017) ”Kuntien toimintatavat koulujen sisäilmaongelmien hallinnassa ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa”. Työpaperin pohjalta on mahdollista verrata oman kunnan käytäntöjä muiden kuntien kanssa. Työpaperia voi Hengitysliiton mukaan käyttää kehittämistyön pohjana, kun rakennetaan ohjeistuksia sisäilma-ongelmien hoitoprosessista, korjausten kiireellisyysjärjestyksestä ja viestinnästä.

Työsuojelurahasto (TSR 8.9.)  julkisti tutkimus tutuksi -tapaamisessa 2 sisäilma-aiheista tutkimushanketta. Näiden tutkimusten sisältöä Hengitysliitto pitää tärkeänä. Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen hankkeessa on tutkittu kosteusvaurioille altistuneiden työntekijöiden terveydentilaa. Tutkimuskohteina olivat kosteusvaurioituneet hoitolaitokset, koulut ja paloasemat sekä niiden vertailurakennukset. Tutkimuksessa pyrittiin myös kehittämään uusia mittareita kosteusvaurioista kärsiville. Tutkimus osoitti kosteusvauriomikrobien aiheuttavan oireita ja sairastavuutta sekä nais- että miesvaltaisilla työpaikoilla. Oireilu ei ollut yhteydessä psykososiaalisiin tekijöihin, kuten koettuun työkuormitukseen ja stressiin.

Helsingin yliopiston emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen on pyrkinyt tunnistamaan rakennuksen mikrobiologisia, kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia sekä oloja, joiden takia työntekijät eivät ole voineet työskennellä rakennuksissa. Merkittävimpänä uutena löydöksenä on se, että terveyshaittaisten tilojen tärkeimmät sisätilahomeet kuljettavat homemyrkyt nestepisaroina eikä hiukkasina. Tutkijoiden mukaan tämä löydös johtaa sisätilanäytteiden keruutekniikoiden uusimistarpeeseen. Lisäksi tutkijat suosittelevat, että sisätilojen siivouksessa lopetettaisiin kostutinkemikaalien käyttö ja leave-on-siivous, jotka pahentavat sekä kemikaaleille että toksiineille altistumista.