Unirekisteröinnillä tutkitaan yöaikaisia hengityshäiriöitä. Siinä mitataan muun muassa potilaan pulssia, ilman virtaamista, happisaturaatiota ja raajojen liikkeitä. Aikaisemmin unirekisteröintiä koskevien tutkimusten aineistot ovat olleet pieniä. Nyt kandalaistutkijat yhdistivät aikaisempia luotettavia tutkimusaineistoja meta-analyysiksi. Lopputulos vaikuttaa uniapnean arviointiin.
Kanadalaisten tutkijoiden mukaan jokainen karttuva ikävuosikymmen muuttaa unta. Uni lyhenee iän myötä, sen tehokkuus vähenee ja hereilläolo nukahtamisen jälkeen lisääntyy. Yli 65-vuotiailla poikkeava unirekisteröintitulos täytyy arvioida huolella. Kaikki väsymys ei välttämättä tarkoita uniapneaa.
Itä-Suomen yliopisto: hengityskatkosten määrä lisääntyy aamua kohti
Myös Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen unitutkimusryhmä kehittää uusia menetelmiä, joilla uniapneaa diagnosoidaan. Uniapneassa on 3 vaikeusastetta: lievä, keskivaikea ja vaikea. Mitä vaikeampi uniapnea potilaalla on, sitä useampia hengityskatkoksia hänellä on tunnin aikana. Nyt uusissa tutkimuksissa havaittiin, että uniapneapotilailla on hengityskatkoja enemmän aamua kohti mentäessä. Lisäksi katkokset ovat pidempiä. Kun uniapnean vakavuutta arvioidaan, tämä vaihtelu kannattaa ottaa huomioon, tutkijat sanovat. Näin voitaisiin ennakoida paremmin, kenellä on kohonnut kuolemanriski.
Uniapnea ei itsessään ole tappava tauti. Hoitotasapainossa oleva uniapnea ei lisää kuolleisuutta. Diagnosoimaton uniapnea lisää kuolleisuutta välillisesti, koska muun muassa sydäninfarktin ja aivoinfarktin saamisen riski kasvaa. Erityisesti diagnosoimaton uniapnea on riski leikkauspotilaille. Siksi sairauden tunnistaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa uniapnea ja sen vakavuusaste voidaan uusilla menetelmillä tunnistaa nykyistä paremmin, jolloin myös yksilöllinen hoitosuunnitelma on nykyistä helpompaa laatia.
Lue Hengitysliiton opas uniapneaa sairastavalle.