Språk

Keuhkoahtaumataudin hoito

Keuhkoahtaumataudin vakavuuteen vaikuttavat liitännäissairaudet, pahenemisvaiheiden esiintymistiheys ja yksilölliset ominaisuudet. Toisilla tauti etenee hitaammin kuin toisilla.

Keuhkoahtaumataudin oireet heikentävät sairastuneen toiminta- ja työkykyä. Vaikka muutoksia keuhkoissa ei voida parantaa, oireita voidaan helpottaa. Kokonaisvaltainen hoito parantaa sairastuneen elämänlaatua ja eliniän odotetta merkittävästi. 

Lääkehoito 

Lääkehoito perustuu yksilölliseen sairauden taudinkuvaan, oireiden määrään ja pahenemisvaiheriskiin. Lääkehoitoa arvioidaan sen mukaan, onko sairastuneella suuri vai pieni pahenemisvaiheen riski vai onko hänellä keuhkoahtaumatauti ja astma.

Jokaisella keuhkoahtaumatautia sairastavalla on hyvä olla lääkityslista, josta oman lääkehoitonsa voi tarvittaessa tarkistaa. Taudinkuvan muuttuessa lääkehoito pitää arvioida uudelleen jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Samalla päivitetään lääkityslista.  

Keuhkoahtaumataudissa lääkehoito perustuu hengitettäviin (inhaloitaviin) lääkkeisiin, joita ovat:

  • lyhyt- ja pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet (β2-agonistit tai antikolinergit), 
  • avaavien lääkkeiden kiinteät yhdistelmät (niin sanotut kaksoisavaavat),
  • inhalaatioglukokortikoidin ja pitkä¬vaikutteisen β2-agonistin yhdistelmälääkkeet.

Inhaloitavan glukokortikoidin (~kortisonin) pitkäaikaista käyttöä ainoastaan keuhkoahtaumataudin hoidossa ei suositella. 

Rokotukset

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ja hänen läheisensä kannattaa ottaa vuosittain kausi-influenssarokote. Keuhkoahtaumatautia sairastavat saavat rokotteen ilmaiseksi omalta terveysasemaltaan. Myös maksullista pneumokokkirokotetta kannattaa harkita. Pneumokokkirokote ehkäisee bakteerista aiheutuvia keuhkokuumeita.  

Happihoito

Jos keuhkoahtaumatauti on edennyt pitkälle,osa sairastuneista aloittaa happihoidon. Hoito edellyttää tupakoimattomuutta. 

Happihoitoa käytetään korjaamaan elimistön hapenpuutetta ja sen tavoitteena on ehkäistä hapenpuutteen aiheuttamaa kohtuutonta sydämenrasitusta ja muita haitallisia vaikutuksia. 

Inhalaatiolaitteet 

Hengitettävä lääke annostellaan inhalaatiolaitteella, joita on olemassa kahdenlaisia: jauheinhalaattoreita ja ponnekaasuaerosoleja. Varmista yhdessä lääkärin ja hoitajan kanssa, että osaat oikeanlaisen lääkkeenottotekniikan. Ohjeita saa myös apteekeista. Lääkkeenottotekniikka on hyvä tarkistaa jokaisella seurantakäynnillä.  

Sopivan laitteen valinnassa on oleellista varmistaa käsien ja hengityksen samanaikainen toimintakyky ja sisäänhengityksen nopeus.  

Jauheinhalaattoria käytettäessä sisäänhengityksen on oltava tehokas ja hengitystä pitää pidättää 5−10 sekuntia. Laite ei vaadi annoksen laukaisun ja sisäänhengityksen samanaikaisuutta. Laite ei useinkaan sovi iäkkäille tai vaikeaa astmaa sairastaville, sillä he välttämättä eivät pysty tarpeeksi tehokkaaseen sisäänhengitykseen.

Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii käsien ja sisäänhengityksen samanaikaista toimintaa, koska annoksen laukaisun on tapahduttava sisäänhengityksen alussa. Sisäänhengitysnopeuden ei kuitenkaan tarvitse olla kovinkaan suuri. Lääke otetaan rauhallisesti ja syvään sisään hengittäen ja pidättäen hengitystä kymmeneen laskien. Ponnekaasuaerosolilääkkeitä käytetään usein tilajatkeen avulla, mutta uusimpia lääkkeitä voi käyttää myös ilman sitä. Nämä lääkkeet soveltuvat hyvin ikääntyneille ja vaikeaa astmaa sairastaville.

Lääkäri voi määrätä lääkkeenoton tukena käytettäväksi tilajatketta (esimerkiksi Volymatic, Babyhaler, Vortex, OptiChamber Diamond) tai lääkesumutinlaitetta (esimerkiksi Omron, Philips). Tilajatkeiden käyttö helpottaa lääkkeiden ottoa sekä vähentää suuhun ja nieluun jäävää lääkemäärää. Tilajatkeet antavat mahdollisuuden hengittää lääke rauhallisesti noin 5−10 sisäänhengityskerran aikana. Sumutinlaitteeseen tarvitaan lääkkeet erillisellä reseptillä nestemäisessä muodossa. Tilajatkeissa ja sumutinlaitteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös maskeja ja avustajaa.

Keuhkoahtaumatautia sairastavan Käypä hoito -suositukset.

Videossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääketieteen tohtori, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sirpa Leivo-Korpela kertoo hyvistä hoitokäytännöistä Pirkanmaalla.

Andningsförbundet i sociala medier

  • Facebook : 2755692697792585

    Hengitysliitto

    "Samalla kun olen jakanut tarinaani muille, olen käsitellyt omaa sairauttani", Hengitysliiton vertaistoiminnassa mukana oleva Ari kertoo uudessa podcastissa.

    Vertaiset ovat oman sairauskokemuksensa asiantuntijoita. "En ole terveydenhuollon ammattilainen, mutta minä voin jakaa arjen vinkkejä muille. Ei ole varmaa, toimivatko minun vinkkini, mutta niistä saattaa aueta uusia näkökulmia", Ari sanoo.

    Helena kertoo: "Hengitysliiton vertaistoiminnan avulla sain tietää, että jossakin on joku toinen ihminen, jolla on samanlainen elämäntilanne."

    Kuuntele YouTubesta Arin ja Helenan keskustelu: https://bit.ly/2RSU1xJ. Voit kuunnella podcastin eli äänitiedoston millä tahansa laitteella, jossa on internetyhteys.

    Kuuntele samalla aikaisemmat 3 podcastia, jotka kertovat vertaiskokemuksesta naisen näkökulmasta. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita. Lue lisää vertaistoiminnasta:
    https://bit.ly/2ROXsoQ

  • Facebook : 2746429188718936

    Hengitysliitto

    "Minä olen sitkiä ihiminen."Pitkäaikaissairaus on opettanut paitsi sitkeyttä, myös armollisuutta itseä kohtaan, Elisa kertoo Hengitysliiton podcastissa.

    Hengitysliiton 3-osainen kuuntelusarja kertoo naisen elämästä sairauden kanssa:
    Miten kehon muutokset vaikuttavat naiseuteen? Muuttaako sairaus vahvemmaksi? Mikä auttaa vaikeina hetkinä, kun happi meinaa loppua?

    Hengitysliiton Minä, nainen -kuuntelusarjassa eli podcastissa kolmikymppiset Elisa ja Pirkko keskustelevat 64-vuotiaan Eevan kanssa naisen elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita.

    Kuuntele kaikki 3 podcastia Hengitysliiton YouTube-kanavalla: https://bit.ly/2Lv1KAR
    Podcastit ovat äänitiedostoja, joita voi kuunnella millä tahansa älylaitteella.