Språk

Päiväkodissa ja koulussa sisäilmaongelma?

Ohjeita lapsen sisäilmaoireilun tunnistamiseen sekä toimintaohjeita koulun ja päiväkodin mahdollisten sisäilmaongelmien selvittelyyn.

Lapset osaavat harvoin ilmoittaa kosteusvaurion merkeistä tai kertoa tiettyyn luokka- tai huonetilaan liittyvästä oireilusta. Lapsen vaatteissa ja tavaroissa esiintyvä mikrobiperäinen haju voi paljastaa ongelman. Epäily sisäilmaongelmasta voi syntyä myös silloin, jos aikaisemmin terve lapsi alkaa oireilla ja sairastaa infektiotauteja poikkeuksellisen paljon. Samoin sisäilmaongelmia on syytä epäillä, jos varhaislapsuudessa sairastettu, jo iän myötä rauhoittunut atooppinen ihottuma tai astma pahenee uudelleen.

Lapsen levottomuus, poikkeuksellinen väsymys ja toistuvat päänsäryt voivat johtua sisäilmaongelmasta, mutta näihin oireisiin on toki muitakin syitä. Epäilyä sisäilmaongelmasta lisää edellä mainittujen oireiden ajallinen yhteys päiväkoti- tai koulurakennukseen, eli oireet selvästi lievittyvät viikonloppuisin ja lomilla. Huono sisäilma vähentää myös viihtyisyyttä ja alentaa työ- ja opiskelutehoa. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan huono sisäilma heikentää lasten aja nuorten oppimistuloksia ja lisää poissaoloja.

Vanhempien epäily sisäilmaongelmasta voi myös herätä, jos henkilökunta sairastaa paljon tai vaihtuu usein. Henkilökunnan oireilu voi olla voimakkaampaa kuin päiväkotilasten tai oppilaiden, mutta on myös kohteita, joissa vain lapset oireilevat.

Vanhemmat viettävät itse usein hyvin vähän aikaa päiväkotirakennuksessa ja koulussa. Aistinvarainen arviointi on vanhemmalle mahdollista päiväkotiin ja kouluun tutustumisen yhteydessä sekä vanhempainilloissa. 

Sisäilmaongelmia epäillessä kannattaa toimia heti, jotta vältetään tilanteen paheneminen ja kärjistyminen. On huomioitava, että jo pelkkä sisäilmaongelmien tutkiminen, saati niiden korjaaminen kestää kauan. Näiden toimien valmistumista odotellessa lapsille tulee järjestää sisäilmaltaan puhdas väistötila tai tarvittaessa etäopetusta. Kouluissa pahoin oireilevien lasten kohdalla on usein syytä tehdä henkilökohtaisen opetuksen suunnitelma.

Päiväkodin sisäilmaongelmista on ilmoitettava sekä päivähoitopaikkaan että kunnan terveystarkastajalle. Koulujen sisäilmaongelmista on ilmoitettava terveystarkastajalle ja koulun rehtorille. Terveystarkastajan on hyvä tulla kohteeseen tarkastuskäynnille, erityisesti jos useampi lapsi oireilee. Kouluissa ja päiväkodeissa tarkastus on tehtävä säännöllisesti vähintään 3 vuoden välein.

Jos terveyshaittaa epäillään, vanhemmille suunnattu lasten oirekysely on hyvä menetelmä ongelman laajuuden kartoittamiseksi. Kyselyssä voidaan käyttää oirelomakkeita täydennettynä infektioiden yleisyyttä ja poissaoloja sekä lääkkeiden käyttöä koskevilla kysymyksillä. Oirekyselyn voi tilata päiväkoti tai koulu itse, terveystarkastaja, kouluterveydenhuolto tai vanhempainyhdistys. Monissa kunnissa myös kiinteistöistä vastaavat virkamiehet ovat tilanneet oirekyselyitä. 

Lasten huoltajien ja koulun välinen hyvä yhteistyö ja yhteinen ymmärrys helpottavat tilanteiden ratkaisemista. Joissakin kunnissa sisäilmasta sairastuneiden lasten huoltajat ovat laittaneet alulle kuntalaisaloitteita sisäilma-asioiden käsittelyohjeiden luomiseksi. Aktiivisten huoltajien tekemää selvitystyötä ja kokemustietoa kannattaakin hyödyntää erilaisten toimintamallien suunnittelussa.

Jos epäilet sisäilmaongelmaa päiväkodissa tai koulussa, toimi näin:

  1. Mikäli lapsesi oireilee, hae apua kouluterveydenhuollosta ja lääkäristä viivyttelemättä. Pidä lapsen oireilusta kirjaa.
  2. Kerro lapsen oireilusta ja sisäilmaongelmien epäilystä päiväkodin johtajalle tai koulun rehtorille. Ota asia esille vanhempainyhdistyksessä.
  3. Ehdota oirekyselyn tekoa ongelman laajuuden selvittämiseksi. Maksullisen oirekyselyn voi tilata esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tilaajana voi olla päiväkoti tai koulu itse, terveystarkastaja, kiinteistöstä vastaavat virkamiehet, kouluterveydenhuolto tai vanhempainyhdistys. Suosittelemme yhteistyössä toimimista!
  4. Selvitä, onko sisäilma-asioiden käsittelyyn luotu kunnassa, koulussa tai päiväkodissa käsittely- ja viestintäohjeet. Avoin ja ajantasainen viestintä selvitystyöstä ja tehtävistä toimenpiteistä lisää molemmin puolista luottamusta.
  5. Jos tiedät, että esim. naapurikunnassa prosessi meni joutuisasti, selvitä, miten se siellä käytännössä hoidettiin, ja mikä auttoi asian eteenpäin viemistä.
  6. Jos kunnassa, koulussa, päiväkodissa tai vanhempainyhdistyksessä ei vielä toimi sisäilmaryhmä, ehdota sellaisen perustamista.
  7. Laatikaa kuntanne päättäjiä varten paperi, jossa kuvaatte tilannetta ja ratkaisuehdotustanne. Etsi päättäjiä, jotka ovat perehtyneet asiaan tai voisivat olla siitä kiinnostuneita. Tapaa heitä erikseen tai järjestä esim. sisäilmailta. Valmiiseen ehdotukseen on aina helpompi tarttua.
  8. Ota yhteys kunnan terveystarkastajaan. Terveydensuojelulain valvontaohjelman mukaan tarkastus tulee tehdä kouluissa ja päiväkodeissa säännöllisesti, vähintään 3 vuoden välein. Tarkastuspöytäkirjat ja mahdolliset mikrobimittaustulokset ovat julkisia asiakirjoja.
  9. Vaadi, että kiinteistön sisäilmatutkimukset hankitaan sertifioiduilta ammattilaisilta (listaa ylläpitävät tahot: VTT Expert Services Oy ja Fise Oy).
  10. Jos asian selvittäminen jumittuu, pyydä apua aluehallintovirastosta (tulevaisuudessa Valtion lupa- ja valvontavirasto).
  11. Vaadi korjausten ajaksi väistötiloja.
  12. Ole yhteydessä paikalliseen mediaan kuntalaisten ja päättäjien tiedon lisäämiseksi.

Andningsförbundet i sociala medier

  • Facebook : 2755692697792585

    Hengitysliitto

    "Samalla kun olen jakanut tarinaani muille, olen käsitellyt omaa sairauttani", Hengitysliiton vertaistoiminnassa mukana oleva Ari kertoo uudessa podcastissa.

    Vertaiset ovat oman sairauskokemuksensa asiantuntijoita. "En ole terveydenhuollon ammattilainen, mutta minä voin jakaa arjen vinkkejä muille. Ei ole varmaa, toimivatko minun vinkkini, mutta niistä saattaa aueta uusia näkökulmia", Ari sanoo.

    Helena kertoo: "Hengitysliiton vertaistoiminnan avulla sain tietää, että jossakin on joku toinen ihminen, jolla on samanlainen elämäntilanne."

    Kuuntele YouTubesta Arin ja Helenan keskustelu: https://bit.ly/2RSU1xJ. Voit kuunnella podcastin eli äänitiedoston millä tahansa laitteella, jossa on internetyhteys.

    Kuuntele samalla aikaisemmat 3 podcastia, jotka kertovat vertaiskokemuksesta naisen näkökulmasta. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita. Lue lisää vertaistoiminnasta:
    https://bit.ly/2ROXsoQ

  • Facebook : 2746429188718936

    Hengitysliitto

    "Minä olen sitkiä ihiminen."Pitkäaikaissairaus on opettanut paitsi sitkeyttä, myös armollisuutta itseä kohtaan, Elisa kertoo Hengitysliiton podcastissa.

    Hengitysliiton 3-osainen kuuntelusarja kertoo naisen elämästä sairauden kanssa:
    Miten kehon muutokset vaikuttavat naiseuteen? Muuttaako sairaus vahvemmaksi? Mikä auttaa vaikeina hetkinä, kun happi meinaa loppua?

    Hengitysliiton Minä, nainen -kuuntelusarjassa eli podcastissa kolmikymppiset Elisa ja Pirkko keskustelevat 64-vuotiaan Eevan kanssa naisen elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita.

    Kuuntele kaikki 3 podcastia Hengitysliiton YouTube-kanavalla: https://bit.ly/2Lv1KAR
    Podcastit ovat äänitiedostoja, joita voi kuunnella millä tahansa älylaitteella.