Yskä ja yskiminen

Yskiminen ei ole vaarallista. Lyhytkestoinen eli alle 3 viikon yskä ilman muita oireita menee yleensä itsestään ohi. Suurin osa yskistä ei tarvitse erityistä hoitoa. Flunssassa monesti vain nenä vuotaa ja kurkkua kirveltää. Alle puolet sairastaneista saa myös yskän. Silloin kyse voi olla akuutista bronkiitista eli keuhkoputkentulehduksesta. 

Yskät jaetaan kuivaan ja limaiseen yskään, minkä vuoksi sinun kannattaa kiinnittää huomiota yskän mukana mahdollisesti tulevan limaan. Vihreä, harmaa tai paksu lima kertoo bakteeri-infektiosta, jota on joskus käytetty antibioottihoidon aloituskriteerinä. 

Jos yskääsi liittyy vaaranmerkkejä kuten verisiä ysköksiä, kipua rintakehässä tai hengenahdistusta, hakeudu aina mahdollisimman nopeasti lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, kun yskään liittyy muutamaa päivää pidempään laihtumista, nielemisvaikutuksia tai pitkittynyttä lämpöilyä. 

Jos yskäsi oireilee erityisesti öisin, se saattaa viitata astmaan. Astma on ainoa sairaus, jossa yskä on hankalampi yöllä kuin päivällä. Nukkumisasennolla ei ole merkitystä, sillä ilmiö liittyy elimistön kortisonituotantoon. 

Yskä on yleisin syy, miksi ihmiset hakeutuvat yleislääkärin vastaanotolle. Noin 10 prosentilla eurooppalaisista yskällä on taipumus pitkittyä. On ihmisiä, jotka ovat yskineet jatkuvasti jopa 10–20 vuoden ajan.  

Yskimisen pelko ja se, ettei pysty hallitsemaan omaa yskimistään, voi johtaa eristäytymiseen sosiaalisista tilanteista. Omiin reflekseihin on jossain määrin mahdollista opetella vaikuttamaan. Jos nenä on tukossa, kannattaa yrittää hoitaa nenää niin, että nenähengitys on mahdollista. Nenä kostuttaa sisään hengitettävän ilman, jolloin äänihuulet eivät kuivu. 

Vinkkejä yskän hoitoon 

• Kulausta kylmää vettä ja väkevä kurkkupastilli voivat stimuloida kurkunpäätä ja hämätä yskäkeskusta niin, ettei ärsytys purkaudu yskäksi.  
• Ota illalla teelusikallisen hunajaa lievittämään yskänärsytystä.  
• Jos olet aikuinen, voit hieroa mentholia sisältävää voidetta rintakehän iholle. Vaihtoehtoisesti sekoita voidetta kuumaan veteen ja höyryhengitä sitä. 
• Kokeile auttaako sinulla kofeiinin, alkoholin ja diureettien eli kuivattavien aineiden käytön välttäminen. 
• Lääkehoitoa akuuttiin yskään ei tarvita juuri koskaan. 

Yskiminen ja työ- sekä liikuntakyky 

Puhetyöläisillä yskä ja kova yskiminen voivat vaikuttaa työkykyyn. Muilla ammattiryhmillä yskiminen ei ole syy työ- tai koulupoissaoloihin. 

Jatkuva yskiminen ei vaikuta fyysiseen suorituskykyyn, sillä yskiminen ei estä liikuntaa. Liikunta ei ole myöskään vaarallista. 

Rasitusastma voi oireilla rasitusyskänä. Silloin ratkaisu on astman hyvään hoitotasapainoon palauttaminen. 

Pitkittynyt yskä 

Pitkittyneen eli yli 3 viikkoa kestävän tai toistuvan yskän syy on aina selvitettävä, sillä taustalla voi olla jokin henkeä uhkaava sairaus. Siksi ensimmäiseksi on suljettava pois mahdollisen keuhkosyövän, tuberkuloosin tai arpeuttavan keuhkokudossairauden olemassaolo. Seuraavaksi tutkitaan löytyykö yskän taustalta pitkittynyttä nuhaa, astmaa tai ruokatorven tulehdusta eli refluksitautia. 

Fysiologisesti pitkittyneessä yskässä on kyse yskän refleksikaaren toiminnan herkistymisestä. Voimakas yskiminen voi tuoda keuhkoputken limakalvoille pieniä vaurioita, joilta korjaavat solut vapauttavat erilaisia välittäjäaineita, jotka taas herkistävät yskänrefleksiä. 

ACE-verenpainelääkkeillä ja tupakoinnilla on yhteys pitkittyneeseen yskään. 

Yskä on krooninen, kun se on kestänyt yhtäjaksoisesti 8 viikkoa. Krooninen yskä yleistyy iän myötä ja on yleisimmillään 70–80-vuotiaiden keskuudessa. Krooninenkin yskä voi parantua. Sen kanssa voi joutua elämään useita vuosia tai vuosikymmenen, mutta ei välttämättä loppuikäänsä.