Sisäilman olosuhteilla tarkoitetaan huoneilman lämpötilaa ja kosteutta. Nämä vaikuttavat sekä asumisviihtyvyyteen että hengitysterveyteen.
Motivan verkkosivuilta saat neuvontaa kotitalouksien energiansäästöön ja vinkkejä siihen, kuinka teet energiansäästön viisaasti niin, etteivät kodin sisäilman laatu ja olosuhteet heikkene.
Huoneilman lämpötila
Ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Toiset viihtyvät paremmin viileässä ja toiset puolestaan lämpimässä huoneilmassa. Lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneen lämpötilan lisäksi ilmankosteus, vaatetus, toiminnan laatu, lämpösäteily ja ilman virtausnopeus.
Sekä liian alhainen että liian korkea huoneilman lämpötila haittaavat asumisviihtyvyyttä.
Liian alhainen tai liian korkea huoneilma voi aiheuttaa terveys-ongelmia. Lämpötilan toimenpideraja riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta. Sopiva asunnon huonelämpötila on noin 20–22 astetta. Lattian pintalämpötilan pitäisi olla vähintään 18 astetta.
Suurissa rakennuksissa, kuten kerrostaloissa, lämpöongelmat johtuvat usein siitä, että lämmitysjärjestelmän perussäätöä ei ole tehty. Jos rakennuksen alimman kerroksen huoneistot ovat liian kuumia ja ylimmän kerroksen huoneistot ovat puolestaan liian kylmiä, täytyy lämmitysjärjestelmä säätää uudelleen.
Lämmitysjärjestelmän perussäädöllä voidaan samanaikaisesti parantaa sisätilojen viihtyvyyttä ja pienentää energiankulutusta. Lämmitysjärjestelmän perussäätöjä tekevät LVI-alan yritykset.
Korkea huonelämpötila
Liian korkea huonelämpötila tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta ja voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä sekä limakalvojen, ihon ja silmien ärsytystä. Talvella liian korkea huonelämpötila voi lisätä hengitystieoireilua.
Tietoa korkean lämpötilan terveysvaikutuksista löydät Helle ja hengityssairaudet -sivulta. Liian korkea lämpötila voi myös lisätä rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöjä.
Unenlaatu kärsii liiallisesta kuumuudesta. Makuuhuoneen lämpötila voikin olla hieman normaalia 20–22 asteen huonelämpötilaa viileämpi.
Keväällä ja kesällä auringon säteily saattaa lämmittää sisätiloja liikaa. Sisätilojen liiallista lämpenemistä voit ehkäistä estämällä säteilyn sisäänpääsyn esimerkiksi verhojen, aurinkosuojakalvojen tai markiisien avulla tai tehostamalla ilmanvaihtoa erityisesti yöaikaan. Lisää tietoa kodin jäähdytyksestä löytyy Kodin jäähdytys -sivulta.
Kodin sisäilma- ja korjausneuvonta-puhelin
Kesätauolla 17.6.–2.8.
020 757 5181
maanantaista torstaihin kello 9–15
Hengitysliiton asiantuntijat vastaavat Kodin sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimessa kansalaisten kysymyksiin kosteus- ja homevaurioihin, ilmanvaihtoon, remontointiin, huoltamiseen ja muihin kodin sisäilma-asioihin liittyvissä asioissa.
Tavoitat asiantuntijamme myös sähköpostitse korjausneuvojat@hengitysliitto.fi.
Oletko ollut yhteydessä Kodin sisäilma- ja korjausneuvontaan?
Vastaa palautekyselyyn!
Ilmalämpöpumput
Alhainen huonelämpötila
Liian viileä huoneilma aiheuttaa esimerkiksi lihas- ja nivelkipuja. Laajat, matalalta alkavat ikkunapinnat aiheuttavat kylmäsäteilyä, joka koetaan vetona. Myös ilmanvaihdosta johtuva viileän korvausilman liikkuminen lämpimässä huoneessa tuntuu helposti vetoisalta.
Vetoa voidaan vähentää asettamalla lämmityslaite ikkunan eteen. Laite lämmittää ikkunan sisäpintaa ja vähentää kylmäsäteilyä.
Kylmyys hidastaa pesutilojen kuivumista, joka saattaa johtaa homevaurioiden kehittymiseen.
Huoneilman kosteus
Kesällä huoneilman kosteus vaihtelee ulkoilman kosteuden mukaan. Suhteellinen kosteus vaihtelee 50–70 %:n välillä.
Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa, jolloin sen suhteellinen kosteus on pienempi kuin 40 %. Kovilla pakkasilla huoneilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa alle 20 %:iin. Sopiva huoneilman suhteellinen kosteus on talviaikaan 20–40 %.
Huoneilman kosteus vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan.
Liian kostea huoneilma
Liian kostea sisäilma aiheuttaa pahimmillaan home- ja kosteusvaurioita. Näistä voi seurata vakavia terveysongelmia.
Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu mikrobikasvun riskiä rakenteissa, laitteissa tai niiden pinnoilla.
Jos lämmityskaudella huoneilman suhteellinen kosteus on yli 45 %, syynä on yleensä huonosti toimiva ilmanvaihto sekä ihmisen toiminta kuten ruuanlaitto ja pyykinpesu. Tällöin kosteus voi alkaa tiivistyä ikkunoihin ja muihin kylmiin pintoihin. Pahimmassa tapauksessa kosteus tiivistyy rakenteiden sisään.
Liian kuiva huoneilma
Kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää hengitysteiden, silmien limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se myös heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tämä puolestaan lisää limakalvojen tulehdusriskiä.
Sisäilman kuivuus talvella on normaali ilmiö, eikä siihen voi kovin suuresti vaikuttaa. Kuiva sisäilma korostuu etenkin uudemmissa rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on koneellinen. Tiloissa, joissa ilmanvaihto on tehokasta, ilman kuivuminen tuntuu enemmän.
Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy.
Kuivaa huoneilmaa on helppo kevyesti kosteuttaa ilmankostuttimilla.
Ilmankostuttimet
Liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja tule mukaan. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.
Tue toimintaamme
Lahjoittamalla Hengitysliitolle olet mukana tukemassa tärkeää työtä hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairautta sairastavien elämänlaadun parantamiseksi