Passiivista tupakointia kutsutaan myös tupakansavulle altistumiseksi. Se koostuu kahdesta asiasta: savukkeen palavasta päästä vapautuvasta savusta, jota kutsutaan sivuvirran savuksi sekä tupakoitsijan uloshengittämästä savusta.
Erilaisten palamisolosuhteiden vuoksi monien haitallisten aineiden pitoisuus on suurempi sivuvirran savussa kuin keuhkoihin vedettävässä päävirran savussa. Huonosti ilmastoiduissa tiloissa hengitysilman haitallisten aineiden pitoisuudet voivat nousta hyvin suuriksi.
Suomessa on rajoitettu tupakointia työpaikoilla, ravintoloissa, julkisissa tiloissa, julkisissa liikennevälineissä, leikkikentillä, päiväkotien sekä oppilaitosten ulkotiloissa sekä yleisillä uimarannoilla toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Työturvallisuuslainsäädännössä työnantaja velvoitetaan suojaamaan työntekijää työssä ympäristön tupakansavun aiheuttamalta syöpävaaralta.
30 faktaa passiivisesta tupakoinnista
Savujäämät
Savujäämäksi kutsutaan tupakansavun jälkiä, joita löytyy tupakoijan ihon ja hiusten lisäksi asuntojen pintamateriaaleista, tekstiileistä ja huonepölystä. Edes perusteellinen siivous ei poista savujäämiä kokonaan. Asuntojen ja hotellihuoneiden pinnoissa ja huonepölyssä savujäämiä voidaan havaita jopa 2 kuukautta sen jälkeen, kun tupakointi tilassa on lopetettu.
Savujäämä koostuu pienistä kemikaaleista, jotka voivat yhdessä ympäristön muiden kaasujen kanssa lisätä altistumista syöpäriskille. Lapset ovat erityisen alttiita savujäämälle, jos he ryömivät ja leikkivät lattioilla tai laittavat esineitä suuhunsa.
Tupakkalain avulla suojellaan hengitysterveyttä
Tupakkalaki rajoittaa tupakan myyntiä ja käyttöä julkisissa tiloissa.
Suomessa tupakointi on kokonaan kielletty:
- päiväkotien ja oppilaitosten sisätiloissa
- pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla ulkoilualueilla
- leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla (toukokuun alusta syyskuun loppuun)
- julkisissa ja yleisissä sisätiloissa
- sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa
- yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa
- ravintoloissa, joissa ei ole rakennettu erillistä tupakointitilaa.
Vanhempien tupakointi ja lapset
Vanhempien tupakoinnista aiheutuvia fyysisiä seurauksia lapsille ovat:
- vastustuskyky heikkenee
- silmien, kurkun ja hengitysteiden ärsytys
- riski sairastua keuhkoputkentulehduksiin kasvaa
- riski sairastua välikorvantulehdukseen ja sen aiheuttamaan liimakorvaan kasvaa
- riski sairastua astmaan ja allergioihin kasvaa
- riski oppimishäiriöihin ja ylivilkkauteen kasvaa.
Vanhempien tupakoinnista aiheutuvia psyykkisiä seurauksia lapsille voivat olla:
- huoli ja pelko vanhempien sairastumisesta tai kuolemisesta
- huoli omasta tulevaisuudesta, jos vanhempia ei ole.
Lisäksi riski lasten omaan nikotiinituotteiden käytön aloittamiseen kasvaa.
Vaikutukset lemmikkeihin
Lemmikit voivat saada tupakansavusta hengitystie- ja silmäoireita. Tupakansavulle altistuminen lisää myös lemmikin riskiä saada soluvaurioita ja syöpäkasvaimia:
- lyhytkuonoisten koirien keuhkosyöpäriski kasvaa,
- pitkäkuonoisten koirien nenäonteloiden syöpäriski kasvaa ja
- kissoilla 5 vuoden altistuminen 3-kertaistaa imusolmukesyövän riskin.
Tupakointi yksityistiloissa ja parveketupakointi
Tupakkalaki antaa asuntoyhteisölle mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Tupakointikiellon hakemiseen vaaditaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös.
Kunnan on määrättävä tupakointikielto silloin, kun tupakansavu kulkeutuu säännöllisesti esimerkiksi rakenteiden kautta toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin.
Tupakointikielto voidaan määrätä vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista estää rakenteiden korjaamisella tai muilla kohtuullisilla toimilla. Lisäksi ennen kiellon määräämistä asunnon haltijalle on varattava mahdollisuus estää savun kulkeutuminen omilla toimillaan.
Asuinhuoneiston asuintilaa koskeva tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä.
Tupakointikiellon viranomaiskäsittelyn kustannukset vaihtelevat (arvio 500–1500 euroa), sillä niihin vaikuttaa käytetyn työajan määrä. Tästä syystä asuntoyhteisön kannattaa valmistella hakemus huolellisesti.