Fyysistä suorituskykyä rajoittavat muun muassa voimakas väsymisen tunne, lihasten voimattomuus ja voimakas hengästyminen. Iän myötä fyysinen suorituskyky laskee, mutta säännöllisellä ja monipuolisella liikkumisella pystytään ennaltaehkäisemään fyysisen suorituskyvyn heikentymistä.
Hengästyminen rasituksessa aiheutuu siitä, kun elimistön hapenkulutus kasvaa. Jos lihakset eivät saa tarpeeksi happea, alkaa lihaksiin muodostumaan happamuutta, jolloin niiden toimintakyky heikkenee eivätkä lihakset pysty toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Hengitä ja hengästy -opas
Tietoa hengityselimistöstä ja hengittämisestä.
Liikunnanaikainen hengenahdistus
Hengästyminen ja hengenahdistus voivat tuntua samanlaisilta. Tämän vuoksi on tärkeää, että opit erottamaan ne toisistaan. Hengästyminen menee hetken päästä ohi rasituksen loputtua. Hengenahdistus puolestaan usein keskeyttää liikunnan ja voi jopa pahentua rasituksen loputtua.
Liikunnanaikainen hengenahdistus voi johtua muun muassa:
- epätasapainoisesta hengityksestä
- muutoksista keuhkoputkien rakenteissa
- lisääntyneestä limaisuudesta hengitysteissä
- muutoksista keuhkorakkuloiden seinämissä
- muutoksista sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnassa
- ympäristöön liittyvistä tekijöistä, kuten tuulesta, siitepölystä ja katupölystä tai pakkasesta.
Näin ehkäiset liikunnanaikaista hengenahdistusta:
- Tee 10–15 minuutin alkulämmittely.
- Jos sinulla on käytössä lääkärin määräämä avaava lääke, ota lääke 10–15 minuuttia ennen liikuntaa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Pidä avaava lääke liikkuessa mukana ja helposti saatavilla.
- Liiku intervalleissa.
- Suosi sisäliikuntaa pakkasella sekä katu- ja siitepölyaikaan. Käytä tarvittaessa ulkona hengityssuojainta tai hengitysilmanlämmitintä.
- Pukeudu sään mukaan. Suojaa kaulasi, suusi ja nenäsi kylmältä ja tuulelta.
- Liiku itsellesi sopivalla tavalla ja tunnista omat rajasi. Tiedosta iän ja mahdollisten muiden sairauksien vaikutus. Rajasi voivat vaihdella myös päivien mukaan.
- Muista hengityksen ja mielen rauhoittaminen. Voit helpottaa hengenahdistusta huulirakohengityksellä ja istumalla ajurin asennossa, jossa kyynärvarret nojaavat reisiin.
- Liiku läheistesi kanssa. Tällöin hengenahdistuksen pelko voi vähentyä.
Epätasapainoinen hengitys
Epätasapainoiseksi hengittämiseksi eli toiminnalliseksi hengityshäiriöksi kutsutaan hengittämistä, joka ei ole optimaalista jostain muusta syystä kuin sairauden takia.
Epätasapainoinen hengittäminen on yleistä ja oireet vaarattomia. Oireilu ohitetaan helposti kuvitteellisina tai vaihtoehtoisesti oireita tutkitaan paljon.
Epätasapainoinen hengitys voi oireilla monella tavalla. Oireita ovat esimerkiksi:
- ilman nieleminen
- uloshengityksen jälkeisen tauon puuttuminen
- hengityksen pidättäminen, jolloin rintakehä jää sisäänhengitysasentoon
- lepohengitystiheyden suurentuminen
- suuhengityksen tavanomaista suurempi vallitsevuus
- apuhengityslihaksien käyttäminen myös levossa
- tiheä huokaileminen ja haukottelu
- vatsalihasten jännittäminen ja jäykkyys
- toistuva rykiminen.