Huurteinen ikkuna. Ikkunan ympärille on alkanut ilmestymään kosteusvaurioita.

Kosteus- ja homevauriot

Tältä sivulta löydät tietoa muun muassa kosteusvaurioiden ennaltaehkäisystä ja homeongelmien selvittämisestä.

Tältä sivulta löydät tietoa kosteusvaurioista, mikrobivaurioista ja lahovaurioista sekä mikrobeista ja sädesienistä.

Rakennuksen kosteus- ja homevauriot kehittyvät usein hitaasti ja huomaamatta.

Jos rakenteissa on havaittavissa kosteusvaurioita, on vauriot korjattava mahdollisimman nopeasti.

Kodin kosteusvauriot ja terveys

Tutustu Hengitysliiton Kodin kosteusvauriot ja terveys -oppaaseen.

Kosteusvaurio

Rakennukseen syntyy kosteusvaurio, kun normaalisti kuivaan rakenteeseen tai materiaaliin kerääntyy liikaa kosteutta, joka ei pääse kuivumaan.

Rakennuksen rakenteiden ja järjestelmien säännöllisellä huollolla ja korjaamisella voit vähentää kosteusvaurion riskiä merkittävästi. 

Mikrobivaurio

Mikrobivaurio, arkikielessä homevaurio, syntyy, kun rakenne tai materiaali on kosteudelle alttiina niin pitkään, että siinä alkaa kasvaa poikkeavia määriä mikrobeja eli homeita, hiivoja ja bakteereja.

Lyhytaikaiset ja nopeasti kuivuvat kosteudet ja kostumiset eivät yleensä aiheuta kosteus- ja homevaurioita. Jos kosteusrasituksesta tulee pitkäaikaisia tai ne toistuvat usein, kuiviin olosuhteisiin tarkoitetut materiaalit ja rakenteet voivat vaurioitua eri tavoin.

Näkyvät muutokset materiaalien tai rakenteiden pinnoilla voivat paljastaa kosteus- ja homevaurion.

Yleisimpiä tunnusmerkkejä vauriosta ovat seuraavat:

  • materiaalien värimuutokset
  • laattojen irtoaminen
  • tapettien kupruilu
  • maalin hilseily
  • sisustuslevyn turpoaminen
  • pinnoilla näkyvä puuterimainen, harsomainen tai pistemäinen kasvusto.

Homevauriot eivät aina ole selkeästi aistinvaraisesti havaittavissa. Homevauriot ovat usein rakenteiden sisällä niin sanottuina piilevinä vaurioina, joiden löytäminen voi olla vaikeaa ja vaatii rakenneavauksia.

Jos sisäilmassa esiintyy tunkkaista, maakellarimaista, imelää tai selvää homeen hajua, homevaurion mahdollisuus on syytä selvittää.

Hajun esiintyminen voi olla ajoittaista, sillä se vaihtelee ilman kosteusolojen ja rakennuksen paineenvaihtelun seurauksena. Aina rakennusten kosteus- ja homevaurioihin ei liity hajuhaittaa.

Lähtökohtana homevaurion etsimiselle ja tutkimiselle ovat yleensä näkyvät kasvustot materiaalien pinnoilla, kosteuden tiivistyminen pinnoille, havaitut hajuongelmat ja asukkaiden oireilu asunnossa.

Lahovaurio

Kun puurakenteen tai puumateriaalin kosteus pysyy korkeana pitkään, lahottajasienet alkavat hajottaa puuta ja puupohjaisia materiaaleja. Tämän seurauksena materiaali lahoaa ja sen lujuus heikkenee.

Mikrobit

Mikrobeja esiintyy joka puolella elinympäristöämme. Ne ovat tärkeä osa luonnon kiertokulkua.

Mikrobeja ovat bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja virukset. Luonnosta ja ulkoilmasta peräisin olevia mikrobeja esiintyy lähes aina pieninä määrinä rakennuksissa, rakenteiden pinnoilla ja sisällä sekä sisäilmassa.

Rakennuksissa kasvavilla mikrobeilla tarkoitetaan yleensä home-, hiiva- ja lahottajasieniä sekä bakteereja. Nämä mikrobit tuottavat aineenvaihduntatuotteina suvusta ja lajista riippuen itiöitä, rihmaston kappaleita sekä erilaisia kaasuja ja toksiineja. Bakteereihin kuuluvien sädesienten eli aktinomykeettien kasvutapa muistuttaa homesieniä.

Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen lämpöä, ravinteita ja kosteutta

Mikrobit eivät kasva kuivassa ympäristössä. Ne tarvitsevat lämpöä, ravinteita ja kosteutta. Mikrobikasvun käynnistyminen ja kasvun nopeus riippuvat näistä tekijöistä.

Yleensä rakennuksissa on riittävästi lämpöä ja ravinnoksi kelpaavaa materiaalia. Tästä syystä kosteus on kasvua rajoittava tekijä.

Kosteusvauriorakennuksen rakenteissa voi kasvaa tavallisten sisä- ja ulkoilmassa esiintyvien mikrobien lisäksi lajeja, joita todetaan vain kosteusvaurioiden yhteydessä. Kosteusvaurioindikaattoreita ovat ulkoilmasta tai maaperästä sisälle kulkeutuneita mikrobeja, jotka jatkavat kasvamistaan materiaaleissa kosteusvaurioisissa rakenteissa. Kosteusvaurioindikaattoreita voi esiintyä normaalistikin sisäilmassa pieniä määriä. Jotkut mikrobit ovat saaneet mainitun kosteusvaurioindikaattorin statuksen, koska ne vaativat kasvaakseen kosteammat olosuhteet, ja niitä on tutkimuksissa löydetty kosteusvaurioituneista rakenteista. Kaikki mikrobit pyrkivät valloittamaan lisää kasvualuetta.

Myös kuivuneen ja kuivatetun rakenteen sekä materiaalin mikrobikasvustot voivat aiheuttaa oireita. Tämän takia kosteusvaurio on aina korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Vaurioitunut materiaali tulee ensisijaisesti poistaa ja uusia kokonaan, mikäli se vain on mahdollista.

Mikrobikasvun nopeus riippuu olosuhteista

Yleensä vähimmäiskosteus homesienten kasvulle rakennusmateriaalissa on RH 75–80 %. Bakteereille, sädesienille sekä lahottajasienille vähimmäiskosteus on RH 95 %. RH tarkoittaa tässä yhteydessä suhteellista kosteutta.

Mikrobien kasvuun vaadittava lämpötila rakennuksissa on 5–50 astetta. Vähimmäiskosteus ja vähimmäislämpötila ovat toisistaan riippuvaisia. Ne vaihtelevat eri mikrobilajien välillä.

Mikrobikasvulle ihanteellisissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa herkästi homehtuvalla materiaalilla homekasvun alkamiseen menee päiviä tai viikkoja. Kestävällä materiaalilla ja kasvulle huonommissa olosuhteissa homekasvun alkamiseen voi mennä jopa vuosia.

Sädesienet

Sädesienet ovat maaperän bakteereja, jotka homesienten tapaan kasvattavat rihmastoja ja itiöitä.

Sädesieniä esiintyy yleisesti maaperässä. Sädesienet tuottavat paljon erilaisia aineenvaihduntatuotteita kuten solutoksisia ja antibakteerisia yhdisteitä. Eräistä sädesienisuvun bakteereista tuotetaan lääketieteen käyttämiä antibiootteja.

Yksi sädesienten tuottama aineenvaihduntatuote on geosmiini. Geosmiini antaa maa-ainekselle sen maakellarimaisen ominaishajun.

Sädesieniä esiintyy yleisesti luonnossa. Pieniä määriä sädesienten itiöitä voi esiintyä myös terveissä rakennuksissa.

Sädesientä voi kulkeutua rakennuksen sisälle esimerkiksi ilmanvaihdon, ulkovaatteiden ja kenkien tai vaikka multaisten juuresten mukana.

Sädesienet luokitellaan kosteusvauriomikrobeiksi, koska ne kasvavat vain kosteissa olosuhteissa. Kaikissa kosteusvaurioissa ei kuitenkaan esiinny sädesieniä.

Sädesienikasvuston esiintyminen rakennusmateriaalissa kertoo kostuneesta rakenteesta. Tämän vuoksi vaurion syy ja laajuus tulee selvittää ja vauriot tulee korjata. Kosteus- ja homevauriosta on haittaa rakennukselle, ja niistä voi aiheutua terveyshaittoja.

Yleisimmin kosteusvaurioiden yhteydessä todettu sädesieni on Streptomyces-suvun sädesieni, joka kasvaa kosteusvaurioituneissa betonirakenteissa kuten kellarissa.

Sädesienikasvuston poistamisessa noudatetaan seuraavia menetelmiä:

  • Kartoitetaan kosteusvaurioitunut alue ja siihen johtaneet tekijät.
  • Kosteusvaurion aiheuttaneet tekijät poistetaan.
  • Vaurioituneet materiaalit ja rakenteet vaihdetaan tai puhdistetaan mekaanisesti.
  • Lopuksi rakennukseen tehdään homepölysiivous.