Irti nikotiiniriippuvuudesta

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus, johon voi liittyä fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista riippuvuutta.

Aiemmin opittuja tapoja on mahdollista muuttaa ja riippuvuudesta voi päästä irti. Kaikille se on mahdollista, vaikka joillekin lopettaminen on helpompaa kuin toisille.

Yleisimmät nikotiiniriippuvuuden oireet:

  • voimakas himo nikotiinituotteisiin
  • nikotiinituotteiden käytön idealisointi
  • levottomuus ja ahdistuneisuus, jos nikotiinia ei ole saatavilla
  • pakonomainen nikotiinituotteiden käyttö
  • oman riippuvuuden kieltäminen
  • mielialan vaihtelut
  • ruokahaluttomuus
  • unettomuus
  • ajatus lopettamisesta ahdistaa.

Nikotiiniriippuvuus merkitsee sitä, että ihmisellä on oltava elimistössään jatkuvasti riittävä määrä nikotiinia tai hän saa vieroitusoireita sen puutteesta.

Nikotiini aiheuttaa ensimmäisillä kerroilla myrkytysoireita, kuten pahoinvointia. Elimistö tottuu nikotiiniin nopeasti. Toleranssin eli sietokyvyn lisääntymisen myötä tarvitaan yhä suurempi annos nikotiinia saman vaikutuksen saamiseksi. Pitkään tupakoinut henkilö saattaa polttaa päivässä 20–30 tupakkaa, mutta vastaava nikotiiniannos aiheuttaisi tupakoimattomalle nikotiinimyrkytyksen oireita.

Toistuva tupakansavulle altistuminen ja suuret nikotiinimäärät aiheuttavat muutoksia aivojen hermosoluissa. Aivot muuntuvat vastaanottamaan ja ”tarvitsemaan” kasvavia annoksia nikotiinia. Aivojen rakenne muuttuu pysyvästi, kun nikotiinireseptoreita muodostuu lisää ja niiden ominaisuudet muuttuvat. Tämän vuoksi vuosia tupakoimattomana ollut tupakoija voi jäädä koukkuun jo yhden savukkeen polttamisen jälkeen.

Nikotiinituotteiden käyttöön voi muodostua psyykkinen riippuvuus, jossa niitä käytetään tunteiden säätelykeinona, keinoina välttää epämiellyttäviä tilanteita tai purkaa stressiä.

Jo 90 minuutin tupakoimattomuus voi johtaa vieroitusoireisiin, jotka lievittyvät tupakoimalla. Silloin psyykkinen tapa reagoida saa fyysisen vahvistuksen ja lyhytkestoisen mielihyvän tunteen. Terveyshaitat unohtuvat helposti.

Monelle nikotiinituotteiden käyttäjälle kehittyy sosiaalinen riippuvuus käyttöön. Käyttöä lisää muiden käyttäjien seura ja yksilöllisesti erilaiset sosiaaliset tilanteet työpaikan tauoista illanviettoihin.

Käytön lopettaminen voi olla vaikeaa, jos muut ympärillä jatkavat käyttöä. Myös uusien tapojen vakiintuminen vie aikaa, eli sosiaaliset tilanteet täytyy oppia kohtaamaan ilman nikotiinia.

Kaikkia tupakansavun ainesosia ja niiden vaikutuksia ei tunneta. Eri maissa kasvatettuihin tupakkakasveihin ja valmiisiin tupakkatuotteisiin voidaan lisätä tuotannon aikana erilaisia ainesosia. Tupakkapakkauksista puuttuu ainesosaluettelo, josta kävisi ilmi savukkeen tarkempi koostumus.

Useimmiten tupakka tai tupakansavu sisältävät seuraavat ainesosat:

  • Ammoniakki lisää nikotiinin imeytymistä elimistöön muuttamalla hengitysteiden pH:ta. Tunnetaan yleensä pesuaineen ainesosana.
  • Asetoni tunnetaan yleensä maalinpoistoaineena, eli se on liuotin.
  • Arseeni tunnetaan yleensä tuholaismyrkkynä.
  • Bentseeni on aromaattinen, herkästi haihtuva neste, joka korkeina pitoisuuksina lisää ihmisen syöpään, yleisimmin leukemiaan, sairastumisen riskiä.  Sitä käytetään yleensä räjähteiden, synteettisen kumin ja kankaan sekä pesuaineiden valmistukseen.
  • Bentsopyreeni on syöpää aiheuttava aine, jota syntyy epätäydellisessä palamisessa, esimerkiksi avotulella grillatessa (makkarassa mustuneet kohdat), liikenteessä ja metsäpaloissa.
  • Butaani on sytytysneste, jota käytetään retkikeittimissä ja kaasuhelloissa nestekaasun muodossa.
  • Cadmium on alkuaine, jota on yleensä auton akuissa.
  • DDT on tunnettu hyönteismyrkkynä ja useimmissa maissa kielletty. Se tappaa hitaasti, koska se kertyy maksaan ja munuaisiin ja vaikuttaa pikkuhiljaa hormonitoimintaan.
  • Formaldehydi tunnetaan yleensä ruumiiden säilöntäaineena.
  • Häkä eli hiilimonoksidi on myrkyllinen kaasu, jota muodostuu yleensä puun palaessa epätäydellisesti.
  • Metanolia käytetään yleensä rakettien polttoaineissa.
  • Naftaliini on koipalloissa käytetty myrkky, joka myös imeytyy ihon läpi. Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa syöpää ja anemiaa.
  • Nikkeli eri muodoissaan on terveydelle haitallinen aine, joka allergisoi herkästi. Nikkelin käyttöä on rajoitettu erityisesti napeissa ja koruissa. Kaasumainen nikkeli on yhdiste, jonka pienikin annos tappaa. Nikkelipölyn hengittäminen altistaa hengitysteiden syövälle.
  • Titaania käytetään yleensä lentokoneiden valmistuksessa.
  • Tolueeni on liuotusaineiden aineosa, joka ärsyttää ja syttyy helposti. Sitä käytetään yleensä painomusteissa, liimoissa, tinnereissä ja lakoissa.
  • Vetysyanidi tunnetaan toisen maailmansodan keskitysleirien tappavana kaasuna.

Nikotiini on herkästi riippuvuutta aiheuttava aine, joka imeytyy keuhkoista verenkiertoon nopeasti.

Nikotiini on myrkyllinen, kirkas, mauton ja emäksinen aine, joka vaikuttaa ihmisen nikotiinireseptoreihin.  Nikotiinireseptoreita on kaikkialla keskushermostossa ja ääreishermostossa, mutta erityisesti niitä on aivoissa, talamuksen alueella. Kun nikotiini kiinnittyy reseptoreihin, vapautuu monia mielihyvää tuottavia aineita (dopamiini, endorfiinit).

Nikotiini imeytyy keuhkoista verenkiertoon nopeasti. Nikotiinimolekyylit kulkeutuvat aivoihin muutamissa sekunneissa.  Nikotiini hajoaa maksassa ja erittyy munuaisten kautta virtsaan.

Elimistön nikotiinipitoisuus laskee varsin nopeasti, sillä noin kahden tunnin jälkeen on jäljellä enää 50 % polttamalla saadusta nikotiinimäärästä (nikotiinin puoliintumisaika). Tästä aiheutuu nikotiiniriippuvuus, jossa keskushermosto vaatii sopivan annoksen nikotiinia toimiakseen normaalisti. Nikotiinin puute tuottaa vieroitusoireita, kunnes aivot tottuvat toimimaan ilman nikotiinia.

Nikotiinilla on akuutteja toksisia vaikutuksia, jos sitä niellään tai sitä joutuu suurempina määrinä iholle tai silmiin. Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, päänsärky ja vapina. Suurilla annoksilla oireina voi näiden lisäksi esiintyä esimerkiksi matalaa verenpainetta, korkeaa, matalaa tai epäsäännöllistä pulssia ja hengitysvaikeuksia.

Eläinkokeissa nikotiini tappaa ja muuttaa soluja niillä aivojen alueilla, jotka ovat tekemisissä käyttäytymisen, muistin ja oppimisen kanssa. Eläinkokeiden perusteella tiedetään myös, että nikotiinilla on vaikutusta syöpien kehittymiseen.

Tupakoinnin lopettamisen vaikutukset

  • Kaksi tuntia: Tupakointi nostaa sydämen sykettä, ja syke alkaa palautua normaalille tasolleen 20 minuuttia tupakoinnin jälkeen. Noin kaksi tuntia tupakoinnin jälkeen syke on laskenut normaalille tasolleen.
  • Ensimmäinen vuorokausi: Hiilimonoksidi eli häkä on hävinnyt elimistöstä lähes täysin
  • Toinen vuorokausi: Nikotiini on hävinnyt elimistöstä lähes täysin. Haju- ja makuaisti alkavat korjautua.
  • 2 viikkoa: Verenkiertoelinten ja keuhkojen toiminta paranee. Fyysinen suorituskyky kasvaa.
  • 1–2 kuukautta: Yskä ja limannousu lievittyvät.
  • 2–3 kuukautta: Keuhkojen toiminta paranee merkittävästi
  • Puoli vuotta: Ahdistus- ja masennusoireet lievittyvät. Tupakoinnin lopettaminen lievittää ahdistus- ja masennusoireita yhtä tehokkaasti kuin niihin tarkoitettu lääkitys.
  • 1–2 vuotta: Sydäninfarktin riski pienenee.
  • 3–6 vuotta: Sepelvaltimotaudin riski puolittuu.
  • 5–15 vuotta: Suun, nielun ja kurkunpään syöpien riski puolittuu. Aivohalvauksen riski laskee samalle tasolle tupakoimattomien kanssa. Keuhkosyöpään sairastumisen riski puolittuu.
  • 20 vuotta: Sepelvaltimotaudin riski pienenee lähes samalle tasolle kuin niillä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.

Muita vaikutuksia

  • Tupakoinnin lopettamisen seuraukset näkyvät melko nopeasti ihmisen ulkonäössä. Kun nikotiini lakkaa supistamasta ihon pintaverisuonia, harmahtavan ja kalpean ihon verenkierto elpyy ja normaali heleämpi väri palautuu.
  • Hengityksen ja hiuksissa olevan hajun raikastuminen kuuluvat melko välittömiin vaikutuksiin. 
  • Hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus kasvaa tupakoinnin lopettamisen jälkeen nopeasti. Lopettamiseen mahdollisesti liittyvä painon nousukaan ei poista myönteisiä vaikutuksia kolesteroliarvoihin.
  • Keuhkoahtaumatauti voidaan estää kokonaan lopettamalla tupakointi ennen 30-40 vuoden ikää. Jo sairastuneilla tupakoinnin lopettaminen hidastaa merkittävästi taudin etenemistä.
  • Erektiohäiriö paranee joka neljännellä tupakoinnin lopettaneella.
  • Tupakoinnin lopettaminen pienentää papilloomavirusinfektioon liittyvän kohdunkaulan syövän kehittymisen riskiä.
  • Lopettaminen 30-vuotiaana palauttaa kuolemanriskin lähes tupakoimattoman tasolle. Vielä 50-vuotiaanakin lopettaminen lähes puolittaa kuolemanriskin.
  • Tupakoinnin lopettaminen vähentää monien lääkkeiden tarvetta. Muun muassa psyykelääkkeiden tarve ja mahdolliset haittavaikutukset saattavat vähentyä.
  • Tupakoinnin lopettaminen parantaa merkittävästi suun terveyttä. Se pienentää esimerkiksi limakalvomuutosten ja suusyövän riskiä, vähentää hampaiden menetystä ja parantaa hampaan vieressä olevan kudoksen eli parodontiumin terveyttä ja hoitovastetta.
Maksuton Stumppi-neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 148 484 maanantaisin ja tiistaisin kello 10–18 sekä torstaisin kello 13–16.