Hengittäminen on usein itsestäänselvyys, automaattinen toiminto, jota ei tule arjessa ajatelleeksi ennen kuin siihen tulee ongelmia. Jos keuhkojen toimintakyky heikentyy, on tärkeää tehdä erilaisia hengitys- ja liikuntaharjoituksia, jotka voivat edistää keuhkojen toimintakykyä ja hengitysterveyttä.
Hengittäminen vie normaalisti alle 5 prosenttia kokonais-energiankulutuksesta. Jos hengityksessä on haasteita, kulutus voi nousta jopa 20–40 prosenttiin. Lisäksi fyysisen rasituksen aikana hengityslihakset toimivat tehokkaammin, mikä lisää energian-kulutusta.
Hengitystekniikka
Aikuinen hengittää normaalissa lepohengityksessä 8–16 kertaa minuutissa.
Hengittämiseen vaikuttavat muun muassa hengitystekniikka, jännittäminen, pelot, kivut, ylipaino, ryhtiongelmat sekä mahdolliset hengityssairaudet.
Elimistön hapenkulutus vaikuttaa hengityksen rytmiin, syvyyteen ja hengittämäsi ilman määrään. Liikunnan aikana hapenkulutus elimistössä kasvaa ja voimakkaassa rasituksessa hengitystiheys voi nousta jopa 60 kertaan minuutissa.
Turvallisia, jokaiselle ikään, kuntoon ja hengityssairauteen katsomatta soveltuvia hengitysharjoituksia löydät Hengitysliiton YouTube-kanavalta sekä Virkeyttä ja voimaa -oppaasta.
Hengästyminen ja hengenahdistus
Tiesitkö, että vuorokaudessa ihminen vetää ilmaa keuhkoihinsa lähes 20 000 kertaa?
Hengitä ja hengästy -opas
Tietoa hengityselimistöstä ja hengittämisestä.
Hengityselimistön toiminta
Hyvä hengitystekniikka auttaa elimistöä ja mieltä arkipäivän haasteissa. Tasapainoinen ja taloudellinen hengitys on virtaavaa ja rauhallista. Taloudellisessa hengityksessä niska-hartiaseudun apuhengitys-lihakset eivät osallistu hengittämiseen.
Nenä toimii erinomaisena suodattimena ilman epäpuhtauksille. Lisäksi nenässä hengitettävä ilma kostuu ja lämpiää. Fyysisen rasituksen myötä hapenkulutus kasvaa ja hengitys tehostuu, minkä vuoksi hengitys tapahtuu usein suun kautta.
Hengityksessä on kolme vaihetta: sisäänhengitys, uloshengitys sekä pieni tauko ennen uutta sisäänhengitystä. Levossa sisäänhengityksen aikana hengityslihakset, lähinnä pallea, supistuvat ja uloshengitys tapahtuu pallean rentoutumisen myötä. Uloshengityksen tulisi olla levossa puolet sisäänhengitystä pidempi.
Ylähengitysteihin kuuluvat muun muassa nenäontelo, nielu ja kurkunpää. Niitä tarvitaan hengittämisen lisäksi nielemiseen, äänen tuottamiseen ja yskimiseen.
Alahengitysteihin kuuluvat muun muassa henkitorvi, keuhkoputket, pienet ilmatiehyeet ja keuhkorakkulat, joista keuhkot muodostuvat.
Pallea on ihmisen tärkein sisäänhengityslihas, jota tarvitaan hengityksen lisäksi myös esimerkiksi yskimiseen, nauramiseen ja oksentamiseen. Rintakehän kylkivälilihakset avustavat sisäänhengitystä ja tarvittaessa niillä voidaan tehostaa uloshengitystä.
Limanpoistoharjoitukset
Nenän hoito, tukkoisuus ja tulehdukset
Hengitys reagoi tunteisiin
Hengitys reagoi voimakkaisiin tunteisiin usein jo ennen tietoista mieltä. Jännittävässä tilanteessa ihminen saattaa esimerkiksi pidättää hengitystään, jolloin keuhkotuuletus häiriintyy.
Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa pinnallista ja epätasapainoista hengitystä. Tällöin ihminen hengittää vain keuhkojen yläosilla ja niska-hartiaseudun lihakset kiristyvät. Vaikeat tunteet ja stressi vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan ja stressihormonin erittymiseen. Myös koettu hengityksen vaikeutuminen voi aiheuttaa henkistä ahdistusta ja ahdistuneisuus lisätä edelleen hengitysvaikeuksia.
Avuksi tilanteeseen voi olla keskustelu läheisen tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai erilaiset hengitys- ja rauhoittumisharjoitukset.
Liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja tule mukaan. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.
Tue toimintaamme
Lahjoittamalla Hengitysliitolle olet mukana tukemassa tärkeää työtä hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairautta sairastavien elämänlaadun parantamiseksi.