Sisäilmaongelmien selvittäminen

Sisäilman tulee olla raikasta ja huomaamatonta.

Sisäilmaongelmien taustalla on usein monia tekijöitä. Pienimmillään ongelmista syntyy viihtyvyyshaittoja ja pahimmillaan terveyshaittoja.

Useimmiten sisäilmaongelmat liittyvät puutteelliseen ilmanvaihtoon. Ne voivat liittyä myös rakennus- ja sisustusmateriaalien pöly- ja kemikaalipäästöihin, puutteelliseen siivoukseen, rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin, epäpuhtauksia tuottaviin toimintoihin, epätyydyttäviin lämpöoloihin tai meluhaittoihin.

Poikkeava haju, kuten viemärin, kemikaalien, homeen tai maakellarin haju, ei ole normaalia. Hajun syy tulee selvittää ja poistaa.

Monia sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä ei havaitse aistein. Esimerkiksi laajakaan homeongelma ei välttämättä näy tai haise. Tällöin oireilu voi herättää epäilyksen sisäilmaongelmasta. Vahva epäily syntyy erityisesti silloin, jos oireilua esiintyy aina tietyssä rakennuksessa.

Ihmisten kokemat oireet voivat vaihdella huomattavasti. Ihmisten yksilöllinen herkkyys vaihtelee. Osa ihmisistä ei saa minkäänlaisia oireita sellaisissa tiloissa, joissa toiset saavat vahvoja oireita. Lisää tietoa sisäilmasta oireilusta löydät Sisäilmasta oireilu -sivultamme.

Aiheeseen liittyviä sisältöjä

Sinua voi myös kiinnostaa

Vuokralaisena velvollisuutesi on hoitaa vuokraamaasi huoneistoa hyvin ja huolellisesti.

Vuokralaisena olet velvollinen kertomaan kaikista havaitsemistasi puutteista ja vaurioista mahdollisimman nopeasti vuokranantajalle. Sinun tulee olla yhteydessä vuokranantajaasi myös silloin, jos epäilet asunnossa sisäilmaongelmaa. Ilmoitus kannattaa tehdä aina kirjallisena. Mikäli vuokranantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi, vuokralainen voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan.

Vuokralainen joutuu korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti, laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa asunnolle. Laiminlyönniksi luetaan myös se, jos vuokralainen ei tee ilmoitusta havaitusta viasta tai ongelmasta.

Taloyhtiön osakas ei omista asuntonsa rakenteita eikä järjestelmiä. Rakenteista ja järjestelmistä vastaa taloyhtiö.

Taloyhtiössä yhtiön ja osakkaan väliset vastuunjaon pääperiaatteet määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Pääperiaate on, että osakas vastaa asunnon sisäosista kuten sisäpinnoista ja kalusteista ja yhtiö puolestaan rakenteista ja järjestelmistä.

Jos epäilet sisäilma- tai kosteusongelmia, täytyy sinun taloyhtiön osakkaana ottaa yhteys mahdollisimman nopeasti isännöitsijään. Tee yhteydenotto kirjallisesti. Yhteydenotto kannattaa lähettää myös taloyhtiön hallitukselle.

Taloyhtiön rakenteisiin ja järjestelmiin liittyvien ongelmien selvittäminen kuuluu taloyhtiölle

Ilman taloyhtiön lupaa pintoja rikkovia rakennetutkimuksia tai järjestelmien muutoksia ei saa tehdä.

Mikäli taloyhtiö ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin vaurioepäilyn ja korjaustarpeen selvittämiseksi, voidaan osakkaalla katsoa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan viime kädessä oikeus teettää itse rakenteisiin meneviä tutkimuksia huoneistossaan.

Jos taloyhtiö ei ryhdy tekemään tutkimuksia tai korjauksia, osakas voi teettää niitä yhtiön kustannuksella, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Asunnon käyttö on mahdollisen vaurion takia olennaisesti rajoitettua. Esimerkiksi, jos osakas oireilee sisäilmaongelmista niin, että hän joutuu muuttamaan pois.
  • Osakas on vaatinut kirjallisesi tutkimuksia tai korjauksia taloyhtiöltä, mutta taloyhtiö ei ole ryhtynyt niihin viipymättä.

Osakkaan tulee ensi vaiheessa yleensä tilata ja maksaa tutkimukset tai korjaukset itse. Kulut tulee vaatia myöhemmin taloyhtiöltä. Osakkaan kannalta riskinä on se, että kulut jäävät hänen maksettavakseen, jos tutkimuksista ei löydy mitään. Edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa sinun kannattaa kysyä neuvoa asuntoasioihin perehtyneeltä asianajajalta. Näin varmistat omat oikeutesi ennen toimeen ryhtymistä.

Jos taloyhtiö ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi, asukas voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan.

Kunnan terveystarkastajalla on mahdollisuus antaa taloyhtiöille velvoittava määräys tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseksi. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla sekä sen uhalla, että korjaustyö teetetään laiminlyöjän kustannuksella.  

Omakotitalon omistajana olet itse velvollinen huolehtimaan talosi kunnosta ja sisäilmasta. Jos epäilet sisäilmaongelmaa, sinun on haettava tutkimusapua ja käynnistettävä selvittelytyö.

Tutkimusapua tarjoavat esimerkiksi talojen kuntotutkimuksia tekevät insinööritoimistot. Varmista, että tutkimuksen tekijältä löytyy ajantasainen lisäkoulutus ja pätevyys.

Sisäilmaongelman selvittäminen on vaiheittain etenevä prosessi, jossa tutkitaan rakennus ja sen laitteistot kokonaisuudessaan. Sisäilmatutkimusten tulee olla riittävän kattavia, koska usein ongelmat ovat monen tekijän yhteisvaikutusta.

Ongelmien tutkiminen ja korjaaminen on aloitettava viipymättä. Viivyttely pahentaa tilannetta. Korjauspäätösten tulee perustua aina tutkittuun tietoon rakennuksen kunnosta. Tutkimukset ja mittaukset pitää aina teettää koulutukseltaan ja kokemukseltaan pätevöityneellä henkilöllä.

Katso pätevöityneet kuntotutkijat Fise Oy:n verkkosivuilta.

Henkilösertifioidut rakennusterveysasiantuntijat ja sisäilma-asiantuntijat löydät Eurofins Expert Servicen Oy:n  Sertifikaattihaku.fi-sivustolta.

Asiantuntijalta voi pyytää listaa tehdyistä töistä, josta näkee hänen kokemuksensa.

Asiantuntija aloittaa sisäilmaongelmien selvittämisen tutustumalla rakennukseen ja haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä sisäilmaongelmaan liittyvistä havainnoista, tehdyistä korjauksista ja huolloista.

Käyttäjiltä kysytään myös mahdollisista terveyshaitoista. Jos käyttäjän oireet häviävät hänen poistuessa rakennuksesta ja taas palaavat, kun rakennukseen palataan, on syytä epäillä sisäilmaongelmaa.

Asiantuntija tutustuu rakennuksen rakenne- ja LVI-kuviin ja selvittää muun muassa, onko rakennuksessa riskirakenteita. Riskirakenteet ovat talon rakenteita, jotka voivat mahdollisesti sisältää kosteusteknisiä ongelmia.

Aistinvaraisessa katselmuksessa asiantuntija kiertää rakennuksen kaikki sisätilat ja tutustuu rakennukseen myös ulkopuolelta. Aistinvaraisiin selvityksiin yhdistetään lämpötilojen, ilmavirtauksien ja pintakosteuden mittauksia.

Asiantuntijalla voi olla mukanaan esimerkiksi pintakosteusilmaisin, jolla kartoitetaan rakenteiden kosteusvaihteluja. Myös ilmanvaihtojärjestelmä, sen toimivuus ja mahdollinen vaikutus epäpuhtauksien liikkumiseen sisäilmassa täytyy selvittää.

Taustatietojen ja aistinvaraisen katselmuksen perusteella asiantuntijalla on käsitys talon rakenteista ja laitteista sekä niiden toimivuudesta ja kunnosta.

Asiantuntija voi tietojen perusteella tehdä alustavan riskinarvion rakennuksen mahdollisista sisäilmaan liittyvistä ongelmista ja vaurioista. Jos tutkija epäilee jonkun rakenteen kuntoa ja kosteusteknistä toimintaa, tulee kyseinen rakenne tutkia tarkemmin.

Riskinarviossa selviää myös, pitääkö rakennuksessa tehdä sisäilma-altisteisiin liittyviä tutkimuksia kuten mittauksia sisäilmasta ja/tai huonepinnoilta. Myös mahdollisten haitta-ainetutkimusten tarve selviää riskinarviossa. Tällainen haitta-ainetutkimus voi olla esimerkiksi asbestikartoitus.

Mikäli rakennuksessa on laajoja sisäilmaongelmia ja tarve tutkia useita rakenteita, on erillinen tutkimussuunnitelma hyvä laatia.

Käytettävät tutkimusmenetelmät valitaan kohteen ja sen ongelmien mukaan. Tutkimukset ja mittaukset on tehtävä vakiintuneilla menetelmillä, joihin on olemassa vertailuarvot.

Mittalaitteet on huollettava ja kalibroitava säännöllisesti. Tutkimuksissa on noudatettava asumisterveysasetusta ja sen soveltamisohjetta.

Tutkittavia asioita ovat muun muassa seuraavat:

  • ilmanvaihtolaitteiden toiminta ja kunto sekä tulo- ja poistoilmavirtojen riittävyys ja tasapaino
  • lämmityslaitteiden toiminta ja kunto sekä lämpöolot
  • mahdolliset pöly- ja hajulähteet sekä muut epäpuhtauslähteet
  • melulähteet
  • rakenteiden toiminta ja kunto sisä- ja ulkopuolelta sekä mahdollisten kosteusvaurioituneiden rakenteiden etsiminen.

Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti rakennuksessa oleva sisäilmaongelma, johtopäätökset ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset korjauksille.

Kattava tutkimus toimii korjaussuunnittelun pohjana. Kirjallinen raportti kannattaa käydä läpi yhdessä kuntotutkimuksen tehneen henkilön kanssa.

  • Valitse sertifioitu asiantuntija sisäilma- ja kuntotutkijaksi. 
  • Pyydä asiantuntija paikalle arvioimaan tutkimustarvetta. 
  • Tee kirjallinen sopimus tutkimuksesta. 
  • Asiantuntija arvioi, mitä tutkitaan, kuinka laaja tutkimus on ja mitä näytteitä otetaan. Tästä muodostuu tutkimussuunnitelma.
  • Asiantuntija tekee tutkimuksista raportin. Raportissa on esitettävä yleiskielellä vaurion syy ja laajuus sekä johtopäätökset ja korjauksien toimenpide-ehdotukset. Raportissa esitetyt korjauksien toimenpide-ehdotukset eivät ole korjaussuunnitelma. 
  • Käy raportti asiantuntijan kanssa läpi. Varmista, että ymmärrät, mitä rakennuksesta on tutkimusten aikana selvinnyt. Älä hyväksy epäselvää raporttia.

Kun tilaat sisäilma- ja kuntotutkimuksen, muista että tutkittavaa rakennusta tulisi aina käsitellä ja tutkia kokonaisuutena. Tähän kokonaisuuteen kuuluu rakenteet sekä ilmanvaihtojärjestelmät ja muut järjestelmät kuten sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmät. Näin saat selville rakenteiden lisäksi järjestelmien kunnon ja uusimistarpeen. Järjestelmien uusiminen korjauksien yhteydessä on usein taloudellisesti järkevää.

Hyödyllisiä linkkejä

Lisää tietoa rakennusten kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta löydät Valtioneuvoston verkkosivuilta.

Asumisterveysasetuksesta ja sen soveltamisohjeesta Valviran sivuilta löydät tietoa sisäilman epäpuhtauksien mittamisesta ja tutkimisesta terveydensuojelun näkökulmasta.

Terveydensuojelulain nojalla hyväksytyt asumisterveyslaboratoriot löydät Ruokaviraston verkkosivuilta.

Pätevöityneet kosteusvaurion kuntotutkijat löydät Fise Oy:n verkkosivuilta.

Eurofins Expert Servicen sertifioidut asiantuntijat löydät Sertifikaattihaku.fi-sivustolta.

Kodin kosteusvauriot ja terveys

Tutustu Hengitysliiton Kodin kosteusvauriot ja terveys -oppaaseen.