Astma on hyvin yleinen keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus. Sitä sairastaa Suomessa 10 prosenttia aikuisväestöstä. Usein astmaan sairastumiseen liittyy pitkittynyt hengitystietulehdus tai ympäristön ärsykkeet. Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä ja sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa.
Astman taudinkuvia on erilaisia lievästä vaikeaan. Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toiminta on suurimman osan ajasta normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa tai hoitamattomassa astmassa oireilu on runsasta ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osin palautumatonta.
Astmaa sairastavana olet oman sairautesi paras asiantuntija. Sinun on hyvä pysyä ajan tasalla astmaan liittyvästä tiedosta, jotta pystyt tekemään hoitoosi liittyviä päätöksiä.
Lisätietoa erilaisista taudinkuvista, astman hoidosta ja omahoidosta saat Hengitysliiton Astma-oppaasta. Tutustu oppaaseen ja seuraa astmaan liittyvää viestintäämme Hengitys-lehdessä ja digitaalisissa kanavissa.
Katso astmaan liittyvät tapahtumat tapahtumakalenteristamme.
Unohda nikotiinituotteet
Tupakointi, sähkösavukkeet ja nikotiinituotteiden käyttö heikentävät keuhkojen kuntoa. Jos jatkat tupakointia, lääkkeet eivät tehoa sinuun yhtä hyvin kuin savuttomille ja sinulla on suurentunut riski pahenemisvaiheisiin.
Myös passiivinen tupakointi vaikuttaa hengityssairauksien hoitoon heikentävästi. Tukea nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen saat Hengitysliiton maksuttomista Stumppi-tukipalveluista.
Älä jää yksin, tukea on tarjolla
Et ole kokemustesi kanssa yksin. Hengitysliiton vertaistukijat ovat yhden yhteydenoton päässä.
Hengitysyhdistykset ympäri maan tarjoavat vertaistukea ja erilaista toimintaa, myös liikuntaryhmiä. Katso itseäsi lähimpänä toimiva yhdistys ja liity jäseneksi.
Opas astmaa sairastavalle
Tutustu Hengitysliiton oppaaseen.
Astman riskitekijät
Astmalle altistavia riskitekijöitä ovat muun muassa allergiat, perinnöllinen alttius, allerginen nuha ja muut ylähengitystiesairaudet. Lisäksi riskitekijöiksi katsotaan tupakointi ja tupakansavulle altistuminen sekä ylipaino.
Sisätilojen home- ja kosteusvaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen. On kuitenkin vielä epäselvää, millainen vaikutus home- ja kosteusvaurioilla on astmaan.
Riskitekijän olemassaolo ei merkitse sitä, että sairastuisit astmaan. Riskitekijät on kuitenkin hyvä ottaa huomioon esimerkiksi omissa elintapoihin liittyvissä valinnoissa.
Astma rajoittaa ammatinvalintaa vain poikkeustapauksissa. Lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole yleensä este missään ammatissa toimimiselle. Astmaa sairastava sopii kuitenkin huonosti sellaisiin ammatteihin, joissa altistutaan paljon hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai allergeeneille. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ.
Onko minulla astma?
Usein ensimmäisiä astman oireita on pitkittynyt yskä, joka on jatkunut yli 2 kuukautta. Lisäksi sinulla voi olla lisääntynyttä limaneritystä, hengenahdistusta sekä uloshengityksen ajoittaista vinkunaa tai pihinää.
Astma oireilee usein öisin ja aamuisin. Oireilua yksilöllisesti pahentavia ärsykkeitä ovat hengitysteiden virusinfektiot, rasitus, kylmä ilma, allergeenit, voimakkaat tuoksut, tupakansavu sekä ilman epäpuhtaudet, pölyt ja käryt.
Jos huomaat saavasi helposti hengitysoireita, limakalvosi ovat todennäköisesti tulehtuneet ja turvoksissa. Silloin sinun on hyvä hakeutua terveydenhuollon vastaanotolle.
Astmaan liittyvät tutkimukset ja diagnoosi
Astma todetaan puhalluskokeiden avulla. Keskeisiä tutkimuksia ovat spirometria ja kotona tehtävä 2 viikon PEF-seuranta.
Spirometria on keuhkojen toimintaa mittaava puhalluskoe, joka ilmaisee keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin keuhkoputket ovat auki.
PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Keuhkoputkien ilmavirtaus mitataan ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä rasituskoe tai altistuskokeita.
Astmaa voidaan epäillä, jos PEF-mittauksen arvot eroavat aamulla ja illalla selvästi toisistaan ja avaavaa lääkettä käytettäessä arvot paranevat. PEF-seuranta on monelle astmaa sairastavalle tärkeä apuväline oman hoitotasapainon seurannassa.
Näin hoidat astmaa hyvin
Ammattiastma ja astman
työperäinen pahentuminen
Sinulla voidaan epäillä työperäistä astmaa, jos työskentelet ammatissa, jossa on suurentunut astman riski tai käytät työssäsi jotakin ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta.
Ihmisen ja kokemuksen äänellä
Tarinat hengityssairauksia sairastavien arjesta kertovat, miten elämä jatkuu pitkäaikaissairauden kanssa. Lue Hengitys-lehteä, kuuntele Hengitysliiton podcast-sarjoja tai heittäydy Hengitystarinoita.fi-kertomusten pariin.
Liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja tule mukaan. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.
Tue toimintaamme
Lahjoittamalla Hengitysliitolle olet mukana tukemassa tärkeää työtä hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairautta sairastavien elämänlaadun parantamiseksi.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Kerro mielipiteesi!
Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä? Kerro mielipiteesi alla olevan työkalun avulla. Kiitämme asiaamme tukevia lahjoittajia siitä, että voimme jatkossakin tuottaa laajaa tietoa ja toimintaa kaikkien saataville. Voisitko sinä olla yksi heistä?