Suurin osa sisäilmaan liittyvistä oireista helpottuu, kun ihminen siirtyy pois kyseisestä tilasta tai rakennuksesta.
Usein on mahdotonta selvittää, mikä tekijä on sisäilmasta oireilun aiheuttaja. Erilaisten epäpuhtauksien mittaaminen luotettavasti voi olla vaikeaa.
Oireilun syntyyn vaikuttaa usein eri tekijöiden yhteisvaikutus. TerveSuomi-tutkimuksen (2022–2023) mukaan 6–7 prosenttia naisista ja 4–6 prosenttia miehistä kokee kodin sisäilmaan liittyviä oireita.
Radon, pienhiukkaset, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot arvioidaan Suomessa merkittävimmiksi terveyteen kohdistuviksi sisäilman (virallisemmin sanottuna sisäympäristön) altisteiksi. Lisäksi terveyteen voivat vaikuttaa melu, ilmanvaihto, ilmankosteus ja lämpötila.

Sisäilmasta oireilevan ihmisen hoito
Älä jää yksin, monipuolista vertaistukea on tarjolla
Superaistit – verkkovertaistukea luovuuden keinoin
Sisäilmasta oireilevien lämminhenkinen vertaisryhmä Microsoft Teamsissa.
Ryhmässä etsitään voimavaroja arkeen luovuuden kautta ja jaetaan vertaistukea yhdessä taiteillen.
Kysy lisää: pirkko.moisio@hengitysliitto.fi.
Hengitysliiton sisäilmavertais-ryhmä Facebookissa
Vertaistukea sisäilmasta oireileville luottamuksellisessa ja voimavarakeskeisessä ympäristössä.
Noin kerran kuukaudessa tarjoamme virkistystoimintaa ja asiantuntijaluentoja Facebook Livessa.
Lempeä liike – verkkoliikuntaryhmä Facebookissa
Kerran viikossa treenitunti striimattuna kotiisi. Tuntien tallenteet ovat katsottavissa myös jälkikäteen.
Hengitysyhdistysten vertaisryhmät
Osa paikallisista hengitysyhdistyksistä on perustanut sisäilmasta oireilevien vertaisryhmiä, joissa jaetaan kokemuksia ja vinkkejä arkeen.
Kosteusvauriot ja terveys
Sisäilmasta oireilevalla voi olla astmaan viittaavia hengitystieoireita, vaikka astmaa ei todettaisi diagnostisissa tutkimuksissa. Rakennusten kosteusvaurioiden on osoitettu olevan riskitekijä hengitystieoireilulle ja astmalle. Monesti on mahdotonta selvittää yksittäisen tekijän vaikutusta oireiluun. Riskitekijä lisää oireilun todennäköisyyttä, mutta sen olemassaolo ei välttämättä merkitse sitä, että ihminen oireilee.
Näyttöä kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista on riittävästi, jotta on perusteltua ennaltaehkäistä ja korjata rakennusten kosteusvauriot asianmukaisesti.
Yleisimpiä ohimeneviä sisäilmaan liittyviä oireita ovat:
- ylähengitystieoireet (esimerkiksi nenän tukkoisuus, kutina ja vuotaminen, aivastelu sekä kurkun karheus, kipeys ja käheys)
- alahengitystieoireet (esimerkiksi yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen)
- silmäoireet (esimerkiksi kutina, punoitus, karheudentunne silmissä)
- iho-oireet (esimerkiksi kutina, punoitus)
- erilaiset yleisoireet (esimerkiksi päänsärky, väsymys, pahoinvointi, nivelkipu, kuumeilu tai vilunväristykset sekä näihin liittyvä lihaskipu).
Sisäilma voi olla yhteydessä myös pysyvämpään oireiluun ja sairauksiin. Näitä ovat radoniin ja tupakansavuun liittyvä keuhkosyöpä, pienhiukkasiin liittyvät hengitystiesairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit sekä kosteusvaurioihin liittyvä riski astman kehittymiselle ja pahenemiselle.

Toimivia ratkaisuja sisäilmasta oireileville
Ihmisen ja kokemuksen äänellä
Tarinat hengityssairauksia sairastavien arjesta kertovat, miten elämä jatkuu pitkäaikaissairauden kanssa. Lue Hengitys-lehteä, Hengitysliiton podcast-sarjoja tai heittäydy Hengitystarinoita.fi-kertomusten pariin.

Liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja tule mukaan. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.

Tue toimintaamme
Lahjoittamalla Hengitysliitolle olet mukana tukemassa tärkeää työtä hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairautta sairastavien elämänlaadun parantamiseksi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Kerro mielipiteesi!
Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä? Kerro mielipiteesi alla olevan työkalun avulla. Kiitämme asiaamme tukevia lahjoittajia siitä, että voimme jatkossakin tuottaa laajaa tietoa ja toimintaa kaikkien saataville. Voisitko sinä olla yksi heistä?