Tutkimusten mukaan noin 10–40 % aikuisväestöstä herkistyy tuoksuille. Tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin 500 000 suomalaisen elämään.
Tuoksuille herkän hajuaisti ei totu tuoksuihin ajan mittaan. Tuoksuherkkyyden taustaa ei täysin ymmärretä. Koska herkkyyden toimintaa ei kunnolla tunneta, ei hyvää hoitoa ole.
Hengitysliiton verkkosivuilta voit ladata itsellesi mieluisen #tuoksutON-julisteen. Julisteen voit viedä esimerkiksi työ- tai harrastuspaikalle. Julisteet ja #tuoksutON-lupaus-kortit toimivat myös tuoksukeskustelun työkaluina. Niiden avulla voit keskustella helpommin tuoksuista, tuoksuttomuudesta ja niiden vaikutuksesta elämänlaatuun sekä hengitysterveyteen.
Paras keino oireiden ehkäisyyn on voimakkaiden hajujen välttäminen
Voit välttää voimakkaita hajuja esimerkiksi karsimalla kotoasi kaikki turhat kemikaaliset tuoksut. Ota tuoksuille herkistyminen puheeksi myös perheenjäsentesi, ystäviesi ja työtoveriesi kanssa.
Osalla herkistyneistä antihistamiinit, nenään suihkutettavat kortikosteroidit ja laimeat paikallispuudutteet saattavat auttaa oireisiin. Astmaa sairastavilla hyvä hoitotasapaino helpottaa usein myös tuoksuherkkyyden oireita.
Varovainen siedätys voi auttaa
Varovainen altistuminen tuoksuille voi auttaa herkistynyttä pitkällä aikavälillä paremmin kuin tuoksujen välttäminen. Useimmat tuoksuille herkät ihmiset sietävät melko hyvin luonnollisia tuoksuja, joten siedättämistä kannattaa kokeilla juuri niillä. Siedätyksen tulokset kuitenkin vaihtelevat yksilöllisesti.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Mitä tuoksuherkkyys on?
Tuoksuille herkistymisellä eli tuoksuyliherkkyydellä tarkoitetaan kirjaimellisesti herkistymistä erilaisille tuoksuille ja hajuille. Jotkut ihmiset reagoivat vain yhteen tai muutamaan tuoksuun, toiset taas suureen joukkoon erilaisia tuoksuja.
Tuoksuille herkistyneistä suurin osa on naisia. Herkistyminen lisääntyy iän myötä. Vahvasti tuoksuherkkiä on eniten 60–69-vuotiaissa ja vähiten 18–29-vuotiaissa. Useimmiten oireilu alkaa ennen 30 vuoden ikää.
Usein herkistyminen kehittyy vähitellen. Osalla herkistyminen liittyy hengityssairauksiin kuten astmaan ja keuhkoahtaumatautiin. Herkistyminen voi liittyä myös voimakkaaseen home- tai kemikaalialtistukseen.
Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun taas joku selviää muutamalla aivastuksella. Oireita ilmenee ympäri vuoden. Jatkuva ja toistuva altistuminen voimistaa oireita.
Astmaa sairastavilla tuoksut saattavat ärsyttää erityisesti sairauden diagnosointivaiheessa, jolloin sopivaa lääkitystä ei ole vielä löytynyt. Tuoksut ärsyttävät usein myös astman pahenemisvaiheessa.
Herkistyminen aiheuttaa erilaisia fyysisiä keskushermoston ja hengityselinten oireita.
Tällaisia oireita ovat esimerkiksi seuraavat:
- nuha
- nenän kutina
- astma
- hengenahdistus
- yskä
- kurkun karheus
- silmäoireet
- päänsärky
- pahoinvointi
- sydämentykytys
- huimaus.
Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia. Hajusteallergia voidaan todeta allergiatestillä. Pelkkien hengitysoireiden perusteella allergia voidaan todeta vain harvoin. Hajusteallergian tunnusmerkki on kosketusihottuma, jota kosmetiikka tai pesuaineet aiheuttavat.
Aina tuoksuja ei tarvitse hengittää, jotta ne aiheuttavat oireita. Itsensä voiteleminen voi viedä tuoksuaineet suoraan ihosoluihin.
Saksalainen tutkijaryhmä tunnisti ihosolukosta hajureseptoreja, jotka reagoivat samoihin tuoksumolekyyleihin. Ihosolut eivät kykene haistamaan, mutta tuoksut voivat reseptoreiden myötä vaikuttaa ihosolujen kasvuun ja johtaa ihoallergioihin.