Pakkanen

Pakkanen lisää hengityssairaiden hengitysoireita. Kylmän sieto on yksilöllistä, ja ihmisten väliset erot ovat suuria.

Jos oireilet pakkasella, suojaa keuhkosi hengitysilmanlämmittimellä tai kaulaliinalla. Harrasta liikuntaa oireet huomioiden.

Kylmän sietoon vaikuttavat seuraavat asiat:

  • kehon koko ja muoto
  • ihonalaisen rasvan määrä
  • fyysinen kunto
  • ikä
  • sukupuoli
  • tupakointi.

Kylmä lisää oireita 70 %:lla astmaa sairastavista. Kylmästä oireilu on yleistä myös allergiaa, keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoahtaumaa sairastavilla.

Yksi yleisimmistä oireista on vesinuha. Jo parin asteen pakkanen ärsyttää nenän limakalvoja. Tällöin nenän limakalvot turpoavat ja erittävät nestettä.

Turvonneet limakalvot tukkivat nenää ja lisäävät ilmanvirtauksen vastusta. Elimistön hapentarpeen tyydyttämiseksi on siirryttävä suuhengitykseen. Suun kautta hengitettäessä ilma vedetään suoraan keuhkoihin. Noin 20 asteen pakkasilma on keuhkot saavutettuaan lähes 10 astetta alhaisempi kuin huoneenlämpöistä ilmaa hengitettäessä.

Hengitysoireet ilmaantuvat yleensä, kun pakkasta on 15–25 astetta. Tuulen nopeus lisää hengenahdistusta.

Kylmä ilma kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteiden putkistoa ja aiheuttaa sen supistumisen. Samalla ilman kylmyys lisää limaneritystä, turvottaa keuhkoputkien sisäpinnan limakalvoja ja huonontaa limaa poistavien limakalvon värekarvojen toimintaa. Näin hengitystilavuus pienenee ja keuhkotuuletus ja hapenottokyky huononevat. Tällöin uloshengitys tuntuu raskaalta ja hengitystiet voivat vinkua. 

Astma ja keuhkoahtaumatauti oireilevat uloshengityksen vaikeutena. Tupakoijalla kuvatut hengitysoireet ovat lähes 2 kertaa yleisempiä kuin savuttomalla. Jokainen hengitystieinfektio pahentaa jo olemassa olevan hengityssairauden oireita ja hoitotasapainoa. Keuhkoahtaumatautia sairastavalla kylmä ilma voi laukaista kohtalokkaankin pahenemisvaiheen.

Näin suojaudut pakkaselta

  • Suojaa keuhkot hengitysilmanlämmittimellä. Lämmitin lisää ulkoillessa ilmanvirtauksen vastusta eli sen läpi hengittäminen on normaalia raskaampaa. Ulkona reippailua pitää tällöin hidastaa, mutta liikkumista se ei estä.
  • Hyvä keino on myös suojata kasvot ja kaula huivilla. Tällöin näiden alueiden kylmähermopäätteet eivät ärsyynny, eivätkä aiheuta keuhkoputkien supistumista.
  • Älä lopeta liikuntaa talvella. Hyvä fyysinen kunto on tärkeä osa hengityssairaan omahoidon onnistumista. Keskustele lääkärin kanssa siitä, miten kylmä ilma vaikuttaa sairauteesi. Kysy myös toimintaohjeita, jotta kylmän ilman vaikutus olisi mahdollisimman vähäinen.
  • Pidä lääkkeet mukana liikkuessasi pakkasella. Pakkasella hengityssairaan ei kannata urheilla liikaa, sillä ponnistelu kylmässä lisää hengitysoireita. Rasituksen sietoon pakkasella vaikuttaa myös oman hengityssairauden hoitotasapaino. Pakkasella normaali liikunnan rasitustaso kannattaa puolittaa. Keuhkoputkia avaavien lääkkeiden tulee myös olla helposti saatavilla.   
  • Autoilijoiden kannattaa huolehtia erityisesti pakkassäiden aikaan autojen raitisilmasuodattimien toimintakyvystä.