Luonto tekee tutkitusti hyvää sekä mielelle että keholle. Myönteiset vaikutukset alkavat nopeasti, sillä jo lyhyt luontokontakti voi parantaa mielialaa, lisätä energisyyttä, lievittää stressiä ja vähentää masentuneisuutta. Fyysisiä terveyshyötyjä ovat verenpaineen alentuminen, sydämen syketason lasku ja parantunut unenlaatu.
Luonnon kauneus, turvallisuus, ilmanlaatu, melu sekä lämpötila voivat vaikuttaa ihmisten kokemuksiin luonnon hyödyistä omalle hyvinvoinnilleen. Luonnon ennakoitavuus on ihmisaivoille tutumpaa kuin rakennettujen kaupunkien vilkkuvalot ja äänimerkit. Luonnon helmassa aistien ylivirittyneisyys pääsee elpymään. Luonnossa vietetty aika voi vaikuttaa tyytyväisyyteen oman elämän laadusta.
Luonnon terveysvaikutuksia ovat:
- ihon, suoliston ja hengitysteiden mikrobiston rikastuttaminen
- immuunijärjestelmän vahvistaminen
- mahdollinen suoja allergialta
- stressiä, verenpainetta ja sykettä hillitsevä vaikutus
- mielen hyvinvointi (tyytyväisyys elämään, onnellisuus, itsetunto)
- keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vahvistuminen
- fyysisen aktiivisuuden lisääminen
- sosiaalisten kontaktien hallinta (mahdollisuus kanssakäymiseen ja yksinoloon).

Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä ei kehity riittävästi, jos ihmisen kosketus luontoon vähenee. Erityisesti kaupungeissa asuvien ihmisten luonnollinen yhteys luonnossa olevaan, terveydelle hyödylliseen mikrobilajistoon on vähentynyt. Seurauksena ihminen voi esimerkiksi allergisoitua jollekin luonnolliselle ja tavallisesti vaarattomalle asialle.
Mitä voit itse tehdä?
- Vietä aikaasi luonnossa. Tee retkiä lähiluontoon ja kauemmas. Kaupungeissakin löytyy puistoja, virkistysalueita, puita, pensaita ja rantoja.
- Liiku työ- ja harrastusmatkat luontoreittejä pitkin.
- Anna lasten touhuta pihalla ja eläinten kanssa, pienistä sotkuista välittämättä. Perinteinen maalaistalon bakteeristo pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan.
- Kädet kannattaa työntää multaan. Huonekasvien ja puutarhan hoito on hyvä keino ylläpitää vastustuskykyä. Istuta esimerkiksi marjapensaita, hedelmäpuita, kukkaniittyjä.
- Suosi juureksia, kasviksia, villiyrttejä ja marjoja. Kotimaisia vaihtoehtoja ja lähiruokaa kannattaa valita silloin, kun se on mahdollista.
- Huolehdi, että rokotuksesi ovat voimassa. Täydennä tarvittaessa rokotussuojaasi ottamalla omakustanteinen rokote puutiaisaivokuumetta vastaan. Jos matkustat ulkomaille, tarkista matkakohdettasi koskevat rokotussuositukset.
- Suojaa itsesi pitkähihaisella ja -lahkeisella vaatetuksella. Tee punkkitarkastus säännöllisesti. Muista suojata myös lemmikkieläimesi.
Ihmisen mikrobiomi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkoisten mikrobien kanssa. Tutkijat ovat huomanneet luontoympäristöjen johtavan terveyttä edistävien mikrobien yleistymiseen ihmiskehossa. Vakuuttavin näyttö liittyy maatiloilla asuviin lapsiin, heillä esiintyy vähemmän astmaa ja allergisia sairauksia kuin muilla lapsilla. Samalla nämä lapset kuitenkin altistuivat myöhemmällä iällä alkavalle astmalle.
Sitran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan luontoympäristöt, kuten kaupunkien lähimetsät ja viheralueet, auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityssairauksia, kuten astmaa ja allergioita.
Moni kokee luonnossa liikkumisen merkityksen omalle hyvinvoinnilleen sisätiloissa liikkumista suuremmaksi. Valitse itsellesi sopivimmat tavat viettää aikaa luonnon helmassa, esimerkiksi:
- tee rauhallinen kävely lähimetsässä
- kerää marjoja ja sieniä
- tarkkaile lintuja
- kuuntele luonnon ääniä.
Ravinto, elintavat ja elinympäristö vaikuttavat siihen, millaisia mikrobeja kohtaat ja mitkä niistä voivat päätyä osaksi omaa mikrobiomiasi. Länsimainen elämäntyyli, kaupungistuminen ja ajan viettäminen suurimmaksi osaksi sisätiloissa vaikuttavat mikrobiomin koostumukseen. Lisäksi mikrobiomiin vaikuttavat perimäsi ja käyttämäsi lääkitys. Tutkijat ovat havainneet, että mikrobiomi voi myös sairastua elinten tapaan.
Tasapainoilu hyvän ja huonon altistuksen välissä on kuitenkin tarpeen, sillä luonnossa on myös terveydelle epäedullisia loisia. Vaikka välillä on hyvä altistua mikrobeille, perushygieniasta ei pidä tinkiä.

Luontohengähdys-hanke
Hengitysliiton ja Filhan yhteisen hankkeen tavoitteena on edistää hengitysterveyttä ja tuoda mahdollisuuksia luontokontaktiin.

Uutta ilmassa -ohjelma
Vie terveysteot omaan arkeesi ja vähennä sää- ja ilmastoriskien tuomia haittoja.

Kädet multaan! Vaali yhteyttäsi luontoon
Asiaa viherkasveista ja puutarhanhoidosta.
Tapahtumavinkkejä
Haluatko kertoa omasta luontoaiheisesta tapahtumastasi täällä? Otamme myös yleisövinkkejä vastaan.
Laita viestiä: tiedotus@hengitysliitto.fi.
Verkkoluennot
- Maaseudun sivistysliitto: Monimuotoinen piha -webinaari 18.2.2026 kello 17.30