Ilmankostutukselle voi olla tarvetta joulukuusta helmikuuhun, sillä silloin sisäilma on Suomessa kuivaa.
Kun huoneilmaa kostutetaan, tulee kosteutta seurata säännöllisesti kosteusmittarilla, jotta ilmankosteus ei nouse liian korkeaksi. Kostutus tulee lämmityskaudella lopettaa, kun huoneilman suhteellinen kosteus (RH) nousee yli 40 %:n. Liiallinen sisäilman kosteus voi tiivistyä kylmiin pintoihin ja rakenteisiin ja mahdollistaa homekasvun rakenteissa.
Ilmankostuttimen on oltava oikeantehoinen huoneen pinta-alaan nähden, ja se on sijoitettava valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Ilmankostuttimessa on vesisäiliö sekä tekniikka, joka siirtää kosteuden huoneilmaan. Laitteen säiliöt ja muut osat on pestävä ja huollettava säännöllisesti. Suodattimet tulee vaihtaa ohjeiden mukaan. Laitteessa ei saa seisottaa vettä. Jos näin on päässyt tapahtumaan, seisonutta vettä ei saa käyttää kostutukseen.
Ilmankostuttimet jakavat käyttäjien mielipiteitä. Toiset ovat tyytyväisiä, kun taas toisten mielestä laitteet vuotavat, ne ovat vaikeita puhdistaa ja edellyttävät runsaasti huoltotoimenpiteitä.
Aiheeseen liittyviä sisältöjä
Sinua voi myös kiinnostaa
Kuumahöyrystävä ilmankostutin
Kuumahöyrystävä ilmankostutin vapauttaa kuumentuneesta vedestä muodostuvan höyryn huoneilmaan. Menetelmän etuna on, että kuumennuksessa vedessä mahdollisesti olevat mikrobit kuten homeet ja bakteerit tuhoutuvat.
Huomioi lasten ja lemmikkieläinten turvallisuus kuumahöyrystävän ilmankostuttimen käytössä. Kuuma vesi voi aiheuttaa palovammoja, jos laite kaatuu tai rikkoutuu.
Tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi
Löydä oma tapasi osallistua ja kannattaa Hengitysliiton toimintaa. Tapahtumia verkossa ja sen ulkopuolella.