Joutsenmerkin kriteeristöön on lisätty uusia vaatimuksia rakennuksen energian käyttöön ja rakentamisen ilmastovaikutukseen. Kriteeristössä otetaan kantaa muun muassa resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. Keskeisessä asemassa on myös luonnon monimuotoisuuden korostaminen ja tavoitteena kierrättää sekä uudelleenkäyttää materiaaleja mahdollisimman paljon.
– Joutsenmerkin kriteeristö asettaa vaatimuksia muun muassa rakennuksessa käytettävien materiaalien ja kemiallisten tuotteiden sisältämiin ainesosiin, sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen kertoo.
– Tällä on vaikutusta myös rakennuksen sisäilman laatuun, kun materiaalipäästöt jäävät alhaisiksi, hän jatkaa.
Joutsenmerkin kriteereissä on kiellettyjen puulajien ja käytetyn puutavaran sertifiointivaatimus sekä vaatimukset päivänvalon saatavuudelle ja akustisille ominaisuuksille rakennuksissa. Lämpöviihtyvyys ja ylikuumeneminen on myös otettu huomioon kriteeristössä.
Joutsenmerkin kriteeristöön kuuluu lisäksi laatuun liittyviä vaatimuksia, kuten ilmatiiveyteen ja kosteudenhallintaan liittyvät vaatimukset. Uutena kriteerilistalla on luonnon monimuotoisuuden arviointi rakennuspaikalla.
Asuin- ja opetusrakennusten lisäksi Joutsenmerkkiä voi hakea nyt myös toimistorakennuksille. Lisäksi Joutsenmerkillä on omat erilliset kriteerit myös korjausrakentamiselle.
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki, joka myönnetään tuotteille ja palveluille, jotka täyttävät kunnianhimoiset ympäristövaatimukset. Suomessa on tällä hetkellä noin 20 Joutsenmerkin saanutta rakennusta. Lisäksi toiset 20 on rakenteilla.